Kolme syytä kaataa SOTE-uudistusTorstai 24.5.2018 klo 9.02 - Pekka Eduskunnassa on menossa Hullut Päivät, kun oikeistohallitus haluaa viedä kärkihankkeensa SOTE- ja maakuntauudistuksen läpi hinnalla millä hyvänsä. Hallituksen rivit ovat viime aikoina rakoilleet, mutta eiköhän jonkinlainen lehmänkauppa synny RKP:n tai KD:n kanssa. Pelissä on hallituksen ja pääministerin arvovalta, joten kaikki kivet käännetään. SOTE-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet mm. terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta ja palvelujen yhdenvertaisyyden parantamisesta olivat varsin hyviä ja kannatettavia. Hallituksen ratkaisuita on kuitenkin sanellut oikeistolainen vapaan markkinatalouden ihannointi eikä yhteisen hyvän tavoite. Suurin ongelma liittyy palveluketjujen sujuvuuteen ja integraatioon. Hallituksen esitys pirstoo palveluiden tuottamisen, vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa ja antaa liikaa valtaa markkinoille. Jatkossa puutteellinen integraatio aiheuttaa haasteita erityisesti paljon palveluja tarvitseville kuten ikääntyneille, vakavasti sairaille, vammaisille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Toimijoilla ei ole myöskään kannusteita panostaa ennaltaehkäisyyn tai vaikuttavuuteen. Toiseksi uudistuksella tavoitellut säästöt eivät toteudu. Esim. palkkauksen yhdenmukaistaminen maksaa miljardin. Toinen miljardi uppoaa tietojärjestelmien yhtenäistämiseen. Myös itse järjestelmä tuottaa paljon kustannuksia, koska palveluketjut eivät toimi. Kolmanneksi itsehallinnon keskeiset periaatteet eivät toteudu maakuntahallinnossa. Maakunnilla ei olisi yleistä toimialaa, eikä verotusoikeutta. Lisäksi maakuntien valtionohjaus olisi varsin voimakasta, myös maakunnan käytännön toimintaa koskevissa kysymyksissä.
|
Jätetään Kauppi rauhaanTiistai 10.4.2018 klo 10.25 - Pekka Aamulehti kirjoitti tänään Ruotulan golfkentän tulevaisuuden maankäyttövaihtoehdoista. Valmistuneen selvityksen pohjalta vaihtoehto B näyttäisi vahvalta. Siinä asuntoja tulee alueelle 10000 asukkaalle ja golfkenttä siirtyy syvälle Kaupin metsiin. Viime valtuustokaudellahan asiaa selvitettiin yleiskaavatyön yhteydessä. Alkuvaiheessa kannatin ajatusta, että golfkenttää työnnetäisiin pohjoiseen, jotta asuntorakentamiselle saataisiin tilaa Teiskontien varteen ja mahdollisesti ratikan laajennuksen varrelle. Kun kuitenkin kävi ilmi, että golfkentän siirtäminen pohjoiseen olisi johtanut Kaupin metsien kaatamiseen hehtaarikaupalla, pyörsin kantani. Uhraus olisi liian kova. Kauppia on nakerrettu jo ihan riittävästi. Niinpä kannatankin golfkentän siirtämistä Pirkkalaan. Se on yhdyskuntarakenteen, talouden ja kestävän kehityksen kannalta järkevin vaihtoehto. Ruotula on kohtuullisen lähellä keskustaa, ja sopii erinomaisesti asuinalueeksi. Golffia voidaan pelata sivummallakin. Ihmettelen, miksei kestävän kehityksen näkökulmaa huomioitu juuri lainkaan virkamiesselvityksessä. Selvitys keskittyi lähinnä golffaajien näkökulmaan ja maankäytön suunnitteluun. |
Lapset eriarvoisessa asemassaLauantai 7.4.2018 klo 12.56 - Pekka Todella hyvä kirjoitus lapsiasiamies Tuomas Kurttilalta tämänpäiväisessä Aamulehdessä. Kurttilan mukaan suomalaisten koulutusaste on laskussa. Hänen mukaansa 12 vuoden päästä suomalaisten korkeasti koulutettujen osuus työikäisistä laskee alle OECD-maisen keskiarvon. Köyhillä lapsiperheillä ei ole varaa kouluttaa lapsiaan, koska lukio- ja ammatillilisesasa koulutuksessa välineet ja oppikirjat maksavat niin paljon. Köyhien perheiden lapsien terveydentila on myös huonompi kuin muiden, ja heitä kiusataan koulussa enemmän kuin muiden perheiden lapsia. Suomi on pieni maa. Meillä ei ole varaa 100 000 köyhyyden vuoksi syrjäytyneeseen lapseen. Jokaisen lapsen potentilaali tulisi pystyä hyödyntämään. Ikäihmisten osuuden kasvaessa työssäkäyvien maksu- ja verorasitus vain kasvaa, jos osa syrjäytyy jo lapsuudesta koulutuksesta ja sitä kautta työelämästä. Ilman koulutusta on todella vaikea työllistyä tämän päivän työelämässä, jossa työntekijöiltä odotetaan korkeaa osaamista ja tuottavuutta. Tasa-arvon mallimaan peruspilarit ovat siis alkaneet rapistua. Mielestäni aivan keskeisimpiä toimenpiteitä tulisi olla toisen asteen koulutuksen (lukio ja ammattikoulu) maksuttomuus ja oppivelviollisuuden nostaminen 18 vuoden ikään. Nämä toimenpiteet takaisivat sen, että jokaisella perheella olisi varaa kouluttaa lapsensa tulo- tai varallisuustasoon katsomatta. Oppivelvollisuuden pidentämisellä taattaisiin se, ettei koulupudokkaita tulisi niin paljoa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 noin 10 proasenttia toisen asteen opiskelijoista keskeytti opintonsa, eikä jatkanut muuhun koulutukseen. Kolmas tärkeä satsaus olisi varhaiskarvatuksen maksuttomuus yli 3-vuotiaille. Varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä, tasaa lasten kotitaustaeroja, lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja tukee kasvua, kehitystä ja oppimista. Näiden seikkojen vuoksi olisi tärkeää, että kaikki lapset olisivat varhaiskasvatuksen piirissä. Tässä pohdittavaa maan hallitukselle. |
Uusi aika alkaa meidän perheessäMaanantai 19.3.2018 klo 0.28 - Pekka Tänään loppui yksi aikakausi meidän perheessä. Arttu pelasi viimeisen salibandy-pelinsä, ja Artun säbäura loppuu tähän kauteen. Nokian KrP C1 hävisi ratkaisevan pelin Porin Karhuille ja runkosarja päättyi pettymykseksi 9. sijaan. Viime kauden pronssimitalistit eivät pääse playoffeihin pelaamaan mitaleista. Hieman on haikea mieli koko perheessä. Kaun tätä kestikin. Arttu aloitti sabän pelaamisen Rientolan setlementin pelikerhossa 9 vuotta sitten. Rientolasta tie vei Ilvekseen, josta Arttu siirtyi C-junioreissa ikäluokkansa Pirkanmaan parhaimpaan joukkueeseen Nokian KrP:hen. Alku oli uudessa joukkueessa vaikea, ja peliaikaa tuli viime kauden alussa niukasta. Tiukka harjoittelu tuotti kuitenkin tulosta, ja poika kehittyi erityisesti pelinopeudessa ja -kovuudessa. Kauden loppua kohti peliaikaa alkoikin tulla enemmän ja kuluneella kaudella vastuuta tulikin ihan mukavasti. Mutta jos motivaatiota ei ole uhrata leijonan osaa vapaa-ajastaan lajille, ei ole järkeä jatkaa harrastamista näin kovalla tasolla. Ymmärrän sen varsin hyvin. Nuoren miehen mielessä liikkuu paljon muitakin asioita, kaverit ja syksyllä alkava lukio päällimmäisinä. Arttu on puhunut aloittavansa kuntosalilla käymisen ja pitävänsä fysiikastaan sitä kautta huolen. Jossain vaiheessa voi kiinnostaa höntsäily kaveriporukassa. Ja hyvä niin! Liikuntaharrastuksessa tärkeintä ei ole kilpailu ja voittaminen, vaan liikunnan riemu, ystävyyssuhteet ja onnistumisen elämykset. Kauden viimeisten harjoitusten jälkeen meidän perheessä alkaa uudenlainen arki. Enää ei perheen aikatauluja suunnitella Artun treenien tai pelireissujen ehdoilla. Esim. vuodenvaihteen jälkeen on ollut vain kaksi viikonloppua, jolloin ei ole ollut pelejä. Aikaa jää siis runsaasti muihin asioihin. Toisaalta pojan harrastuksen seuraaminen on ollut kivaa puuhaa, joten jonkinlainen aukko tästä jää myös meidän muiden elämiin. Siitä olen iloinen, että viimeisessä pelissä poika pääsi antamaan parastaan. Artun johtama kolmos kenttä pelasi energisesti ja loi hyviä maalipaikkoja. Omiin meni vain yksi ja illan kruunasi Artun tekemä alivoimamaali. Vaikka joukkueen 5-12 tappio ottikin koville, on kuitenkin hyvä päättää ura hyvään peliin ja onnistumiseen. Ja kuka tietää, vaikka kipinä syttyisi joskus uudelleen. Never say never! |
Aika puolustaa kulttuuriaMaanantai 5.3.2018 klo 13.10 - Pekka Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama taide- ja kulttuurilaitosten rahoitusta pohtinut työryhmä viritti alkuvuodesta varsinaisen uutispommin. Muusikko Jaakko Kuusiston johtama työryhmä esitti, että Tampereen työväen teatteri menettäisi kansallisnäyttämön asemansa ja samalla kaksi miljoonaan euroa valtion tukea. Jos Kuusiston työryhmän esitys toteutuisi, tarkoittaisi tämä vääjäämättä yli 40 henkilön irtisanomista ja koko toiminnan uudelleenjärjestämistä. Pienentyneellä henkilöstöllä ei ole mahdollista säilyttää nykyisiä toimintoja. Suuri näyttämö jouduttaisiin sulkemaan. Lasten teatteri tulisi vähenemään oleellisesti. Myös iso joukko freelancereita ja teatterin yhteistyötahoja menettäisi toimeentulonsa. Toimiva kokonaisuus ajettaisiin alas. Leikkaus ei koskettaisi pelkästään teatterialaa. Tampere menettäisi miljoonien verotulot. Välittömien työllisyysvaikutusten lisäksi kielteisiä vaikutuksia olisivat myös matkailun, ravintoloiden, hotellien ja kaupan Ei ole tietenkään sattumaa, että muusikon johtaman työryhmän esityksen voittajia ovat orkesterit, joiden rahoitus vahvistuisi. Ei taida olla sattumaa myöskään sekään, että alueellisesti voittaja on pääkaupunkiseutu, jonne valuu lisää valtion rahaa. Työryhmän kokoonpano, kun sattuu edustamaan pääosin samaa aluetta. Kaikki kansalliset päänäyttämöt keskitettäisiin pääkaupunkiin, vaikka tällä hetkellä Helsinki saa jo 61 % kaikista teattereille kohdistetuista valtionavuista. Pirkanmaan puolestaan menettäisi 24 % teattereiden valtion tuista. Kuusiston työryhmän esitykset ovat seurausta nollasummapelistä, jota ministeriö pelaa. Kun kulttuuria ei rahoiteta enempää, on joiltain otettava, jos uusia toimijoita halutaan tukien piiriin. Eri kulttuurimuotojen vastakkainasettelu on kuitenkin turhaa. Kaikkia tarvitaan. Taiteella jakulttuurilla on itseisarvoa. Ne antavat elämyksiä ja kokemuksia, parantavat hyvinvointia ja rakentavat parempaa elämää. Panostukset kulttuuriin tulevat takaisin moninkertaisesti. Myös eri alueiden vastakkaisasettelu on turhaa. Ei kaikkea voida Helsinkiin keskittää. On sitten kyse kulttuurista, taloudesta tai valtion toiminnoista. Valtion panostukset kulttuuriin ovat vähäisiä verrattuna moniin muihin valtion menoihin. Valtionosuusjärjestelmää pystytään kehittämään ja uudistamaan 10 miljoonan euron lisäsatsauksella, jolloin ei myöskään TTT:n asemaa tarvitsisi heikentää. Sivistyneellä kansakunnalla pitäisi olla tähän varaa. Pekka Salmi (sd.) |
Tampere ei ole kohta teatteripääkaupunkiTiistai 23.1.2018 klo 9.14 - Pekka Kirjoitimme oheisen mielipidekirjoituksen yhdessä valtuutettu Jaakko Mustakallion kanssa. Kirjoitus julkaistiin Aamulehdessä 20.1. Samassa lehdessä oli myös kansanedustajien Pia Viitanen ja Jukka Gustafssonin kirjoitus samasta aiheesta. Eilen Kokoomuksen Pauli Kiuru otti kantaa TTT:n aseman säilyttämisen puolesta. Tänään kansanedustaja Mikko Alatalo kirjoitti Aamulehdessä Työviksen puolesta. Hienoa, että TTT:n puolesta puhujia on niin monta ja er puolueista. Tässä kirjoituksemme:
"Tampere ei ole kohta teatteripääkaupunki Tampereen työväenteatterin (TTT) toiminta on suuressa vaarassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama esittävän taiteen ja museoiden valtionosuusuudistuksia pohtiva työryhmä on esittänyt TTT:n siirtämistä pois kansallisnäyttämöiden erityisasemasta. Esitys sellaisenaan olisi erittäin vahingollinen, jos kulttuuriministeri Sampo Terho sen hyväksyy. Se tarkoittaisi jopa kahden miljoonan euron leikkausta TTT:n toimintaan, joka johtaisi todennäköisesti suuren näyttämön sulkemiseen, lastenteatteritoiminnan merkittävään supistamiseen sekä laajoihin irtisanomisiin. Valtionosuusjärjestelmä on uudistettava. Järjestelmä on tällä hetkellä liian jäykkä, ja uusien toimijoiden on vaikea päästä valtiontuen piiriin. Mutta uudistusta ei saa tehdä TTT:n ja Tampereen alueen teatteriklusterin kustannuksella. Toimivan ja laadukkaan kokonaisuuden alasajoon ei ole mitään perusteita. Erityisen vahingollinen uudistus on yhdistettynä istuvan hallituksen kulttuuripuolen leikkauksiin, joissa hallitus on jäädyttänyt teattereiden vuosittaiset indeksikorotukset. Hallitukselta ei ole odotettavissa mitään lisärahoitusta kulttuurin tukemiseen, eikä tällaisia avauksia hallitukselta ei ole nyt luvattu. Jos ministeri Terho ja hallitus sekä eduskunta hyväksyvät uudistuksen, saisi Suomessa harkinnanvaraista tukea enää Kansallisteatteri sekä Kansallisooppera Helsingissä. Erityisen harmillista tämä olisi siksi, että yksi työryhmän teeseistä oli nimenomaan turvata taiteen alueellinen saavutettavuus. Työryhmän kokoonpanon pääkaupunkikeskeisyys näkyy konkreettisella tavalla nyt kulttuuripolitiikan suunnassa. Kulttuurilaitoksia ei tule asettaa vastakkain ja kritiikin kärki on suunnattava opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tampere on Suomen teatteripääkaupunki ja työryhmän esitys ampuisi paikallista kulttuurielämää, kaupungin elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämää, imagoa sekä Euroopan kulttuuripääkaupunkitavoitettamme nilkkaan. Pelkät elinkeinoelämän tulovirtojen menetykset olisivat useita miljoonia. Pirkanmaa menettäisi 24 % teattereiden valtionavustuksista. Raha valuisi käytännössä pääkaupunkiseudulle. Hallituksen tulee varmistaa tavalla tai toisella TTT:n rahoitus. Mitään muita vaihtoehtoja ei mielestämme voi olla. Nyt kaikkien Pirkanmaan päättäjien ja teatterialan toimijoiden on noustava puolustamaan työväenteatteria.
Pekka Salmi, kaupunginvaltuutettu (sd)
|
Panostuksia työllisyyteen ja palveluihinMaanantai 13.11.2017 klo 11.40 - Pekka Kaupunginvaltuusto käsittelee tänään ensi vuoden talousarviota. Ohessa keskustelussa käyttämäni puheenvuoro: "Lauri Lylyn budjetti on ennen kaikkea työllisyyden hoidon ja peruspalveluiden turvaamisen budjetti. Tämä sopii hyvin sosialidemokraattien edustajille. Pormestariohjelman linjausten mukaisesti painopiste on nyt erityisesti työllisyysasteen nostamisessa. Kuluvan vuoden aikana merkittävästi parantunut työllisyysaste on erityisesti nopeasti parantuneen viennin ansiota. Investointihyödykkeet tekevät jälleen kauppansa maailmalla ja tamperelaisten konepajojen tilauskirjat ovat täyttyneet. Tätä yksityisen sektorin positiivista kehitystä tukee kaupungin toimenpiteet kuten raitiotien ja Kansi-Areenan rakentaminen. Pelkästään nämä kaksi suurhanketta tuovat tuhansia työpaikkoja alueelle tulevina vuosina. Lisäksi kaupungin kasvu edellyttää asuntojen, palveluiden ja liiketilojen rakentamista, mikä ruokkii edelleen talouskasvua. Kaupunkikehityksen hypetyksen rinnalla kaupungin on kuitenkin pidettävä huolta myös kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisesta ja eriarvoistumisen ehkäisemisestä. Asuinalueet on rakennettava mahdollisimman monipuolisiksi. Mutta vaikka avoimia työpaikkoja syntyisi koko ajan lisää, ei työttömyyden kova ydin – rakennetyöttömyys- sula pois. Tämä on tullut selväksi viimeaikaisessa kehityksessä. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut, mutta yli 1000 päivää työttömänä olleiden määrä on kasvanut. yli 6000 pitkäaikaistyöttömästä heitä on jo puolet. Tämä on myös syynä siihen, ettei työmarkkinatuen kuntaosuus ole laskenut. Oma analyysini tilanteesta onkin toisenlainen kuin valtuutettu Sasin. Kohtaanto-ongelmassa on kyse ammattitaidon jälkeenjääneisyydestä, terveydellisistä ongelmista, syrjäytymisestä ja työkyvyn puutteista. Nämä ihmiset eivät työllisty avoimiin työpaikkoihin ilman julkisen sektorin merkittäviä ponnisteluita. Onkin äärimmäisen tärkeää, että pormestari Lauri Lyly otti talousarvioonsa peräti 10 miljoonan euron panostuksen työllisyydenhoitoon. Tällä rahalla saadaan paljon hyvää aikaan ja annetaan toivoa työelämän kelkasta pudonneille. Peruspalveluista pidetään huolta. Kouluihin ja päiväkoteihin palkataan lisää opettajia ja muuta henkilökuntaa. Opetusryhmät eivät kasva, mikä on tärkeää lapsiperheiden näkökulmasta. Eriarvoistumiskehitystä ehkäistään ohjaamalla kohdennettua ryhmärahaa haasteellisimmille asuinalueille. Myös vanhustenhuoltoon panostetaan ja lisää hoitohenkilökuntaa palkataan mm. kotihoitoon. Uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja otetaan käyttöön. Pidän myös erittäin hienona, että köyhyystyöryhmän työ saa jatkoa. Meillä on oltava varaa pitää huolta myös yhteiskuntamme heikompiosaisista. Koiraveron poistaminen on hyvä asia. En kannata sellaisia veroja, joita ei voida valvoa, ja joiden peruste on kyseenalainen. Mutta verotuksen kokonaisastetta veron poistaminen ei kylläkään muuta suuntaan tai toiseen." |
Uusi Tuntematon Sotilas oli vaikuttavaSunnuntai 5.11.2017 klo 23.38 - Pekka Pakkohan se oli nähdä! Uusi Tuntematon Sotilas. Olen lukenut uudesta versiosta useamman arvostelun ja yhdyn kehuihin. Mahtava elokuva! Ja vielä hienosti ajoitettu Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen. Harvoin elokuvista kotiin palatessa on niin mietteliäänä. Hyvä elokuva antaa aihetta pohdiskeluun. Väinö Linnan Tuntematon Sotilas on niitä harvoja suomalaisen kirjallisuuden klassikoita, joista jokainen sukupolvi haluaa tehdä oman tulkintansa. Elokuva ja elokuvan tekeminen ovat muuttuneet ja kehittyneet 62 vuodessa niin paljon, että Edvin Laineen, Rauni Mollbergin ja Aku Louhiniemen versioita on vaikea vertailla keskenään. On kuitenkin hienoa huomata, että samasta romaanista saa tehtyä niin monenlaisia tulkintoja. Ja Louhimies osoitti, että uusia näkökulmia löytyy, jos haluaa löytää. Tämä ei jäänyt varmasti viimeiseksi Tuntemattoman Sotilaan filmatisoinniksi. Tulemme näkemään niitä vielä useita. Louhimiehen ote on realistisen karu. Sota näytetään kaikessa rumuudessaan ja kauheudessaan. Sota on tappamista, sitä ei voi kaunistella tai romantisoida. Tapa tai tule tapetuksi. Paljon sanottavaa jätetään rivien väleihin. Katseet, ilmeet ja äänen painot ovat viimeisen päälle hiottuja. Olisi ollut mielenkiintoista olla seuraamassa kuvauksia. Kuinka helposti Louhimies sai kaivettua haluamansa esiin näyttelijöistä. Huikeat näyttelijäsuoritukset ovat pääosin vähäeleisiä. Kaikki onnistuvat rooleissaan. Ainoastaan Rahikaisen roolissa olisin kaivannut lupsakkaampaa veijaria kuin mitä Andrei Alen oli. Muutoin näyttelijävalinnat olivat napakymppejä. Louhimies pääsee eeppisien henkilöhahmojen ihon alle paremmin kuin Laine tai Mollberg. Väläykset kotirintamalta tuovat syvyyttä varsinkin Rokan ja Kariluodon henkilöhahmoihin. Kummatkin olivat sankarillisia johtajia, mutta persoonina täysin erilaisia ja eri lähtökohdista tulleita. Louhimies pystyy kaivamaan roolihahmojen motiiveja ja ajatuksia hienosti esiin. Toisaalta muutama muu henkilöhahmo jää etäiseksi. Esimerkiksi pedanttisuudellaan ja nuukuudellaan kaskujen kohteena aikaisemmissa versioissa ollut talousalikersantti Mäkilä on kadonnut kokonaan kuvioista. Louhimiehen halu syventää parin hahmon taustoja vie esitysaikaa. Monia tuttuja kohtauksia onkin jäänyt pois. Joko tämän takia, tai sitten ne eivät ole sopineet Louhimiehen tyyliin. Laineen ja Mollbergin versioihin verrattuna esim. lupsakkaa sanailua ja retoriikkaa on paljon vähemmän. Uusi tekniikka on mahdollistanut upeat maisemakuvaukset. Nautin niistä erittäin paljon. Varsinkin lintuperspektiivistä ja panoraamasta kuvatut joukkokohtaukset ovat vaikuttavia. Suomen luonto pääsee näyttämään parhaat puolensa. Louhimiehen elokuvaa on kuvailtu Rokan tai vaihtoehtoisesti Koskelan elokuvaksi. Ihmettelen erilaisia näkemyksiä. Kyllähän tämä versio on Rokan elokuva. Mitään muuta henkilöhahmoa ei seurata niin intensiivisesti kuin Rokkaa. Rokasta löytyy särmiä ja kapinallisuutta. Hän ei sovi muotteihin. Hahmo antaa tarttumapinta. Eero Aho tekee roolissaan mahtavan suorituksen. Silmäni kostuivat väkisin elokuvan vaikuttavassa lopussa. Finlandia hymni soi vähäeleisesti taustalla, kun Rokka palaa vaimonsa ja lapsiensa luokse. Isä on tullut kotiin haavoittuneena mutta elossa. Kariluodon leski kantaa suruseppelettä alas kirkon rappusia. Sota hautasi miehen ja yhteisen tulevaisuuden. Vilho Koskelan kuva on päässyt äitinsä piirongin päälle muiden kaatuneiden veljiensä rinnalle. Äidin kaipausta ja surua voi vain kuvitella. Suomi hävisi sodan, mutta säilytti itsenäisyyden. Uhraukset olivat valtavia. Osa pojista palasi kotiin, osa ei. Toivottavasti osaamme arvostaa sitä. |
Ratikan linjasta aikalisäTiistai 31.10.2017 klo 9.24 - Pekka Eilen kokoontunut Tampereen kaupunginhallitus päätti ottaa aikalisän raitiotien linjaukseen Lielahdessa ja Hiedanrannassa. Mielestäni aikalisä oli paikallaan. Reitistä päättäminen vaikuttaa todella paljon alueen kehittymiseen ja myös nykyisten asukkaiden elämään. Virkamiesvalmistelussa oli päädytty esittämään raitiotien reitiksi mahdollisimman suoraa linjausta uuden Hiedanrannan alueen läpi Niemenrantaan ja siitä Lentävänniemeen. Suoraa linjaa perusteltiin lyhyellä matka-ajalla ja alemmilla rakennuskustannuksilla. Nämä ovat tärkeitä argumentteja, mutta muutama näkökulma jäi virkamiehiltä täysin huomiotta. 1. Raitiotien tulisi palvella myös nykyisiä asukkaita monipuolisesti. Virkamiesten lähtökohtana on, että lentävänniemeläisten tärkein asiointisuunta on keskusta. Näin varmasti onkin, mutta Lentävänniemen alueelta kuljetaan Lielahteen yläkoulun luokille, terveyskeskukseen, kirjastoon ja kaupoille sekä töihin aluee yrityksiin. Jos raitiotie kulkee suoraa Hiedanrannan läpi, on kävelymatka ratikkapysäkiltä esim. Lielahden peruskouluun ja Lielahti-talolle kilometri. Ikäihmisiltä tämä matka jää ilman muuta kävelemättä ja uskoisin, että myös koululaisilta. Yksityisauton ja taksipalveluiden käyttö tulisi varmasti kasvamaan. Vaihtoehtona olisi tietenkin hoitaa Lentävänniemen ydinalueen asiointitarpeet Lielahteen busseilla. Eli keskustaan menijät käyttisivät ratikkaa ja Lielahteen pääsisi bussin kyydissä. Tämä vaihtoehto maksaisi satojatuhansia euroja vuodessa ylimääräisinä kustannuksina. Nythän ratikan syöttöliikennettä on suunniteltu vain Reuharinniemen, Niemen, Pohtolan ja Ryydynpohjan alueille. 2. Suoran linjan tärkeä argumentti on matka-ajan nopeus. Itse kannatan vaihtoehtoa, jossa ratikka kulkee Hiedanrannan keskustaan ja kääntyy siitä Lielahdenkadun suuntaan kulkien joko kartonkitehtaan ja aaltopahvitehtaan välistä tai niiden länsipuolelta. Pysäkki olisi Lielahdenkadun läheisyydessä. Siitä pääsisi kouluun ja terveysasemalle. Reitti jatkuisi Meesankadun kautta Federleynkadulle ja siitä edelleen Lentävänniemeen. Tässä vaihtoehdossa tiheimmin asutulla Hiedanrannan alueella matka-aika keskustaan olisi edelleen ihan sama kuin suorassa vaihtoehdossa. Ainoastaan lentävänniemeläisten matka-aika pitenee hieman. Mutta nykyiseen tilanteeseen verrattuna, jossa bussilinja nro 3 kiertää Lielahdenkadun ja Paasikiventien risteyksen kautta keskustaan, matka-aika nopeutuu huomattavasti. Lisäksi lentävänniemeläiset pääsisivät myös Lielahden palveluihin tällä linjaukselle, mikä varmasti painaa vaakakupissa enemmän kuin 1-2 minuutin aikasäästö. 3. Jos edellä mainitsemani reitti toteutuisi, lisäisi se ratikan matkustajia, koska myös Lielahteen suuntautuva asiointiliikenne olisi siinä mukana. Lentävänniemi täydentyy uusilla asunnoilla koko ajan, ja Niemenrannan uusi asuinalue on rakentumassa kovaa vauhtia. Yhteensä alueella asuu 10 vuoden päästä 10 000 asukasta. Se ei ole mikään pieni joukko. Lielahdenkadun koukkaus mahdollistaisi myös tehokkaamman maankäytön. Raitiotielinjan varrelle mahtuisi enemmän asuntoja ja liiketiloja kuin suorassa vaihtoehdossa. Kaupunki saisi tätä kautta myös lisää tuloja ja raitiotie lisää käyttäjiä. 4. Hiedanranta rakentuu 20 vuoden aikana. Ensimmäiset asukkaat tukeutuvat pitkään Lielahden nykyisiin palveluihin. Virkamiesten suunnitelmien mukaan Hiedanrantaan rakennetaan hyvinvointikeskus ja yläkoulu vasta 2030-luvun puolella. Ensimmäiset Hiedanrannan asukkaat käyttävät siis nykyisiä Lielahden yläkoulun, kirjaston ja terveysaseman palveluita yli 10 vuotta. Jos raitiotien linjaus tehdään suoraksi, on palveluiden saavutettavuus huono varsinkin ikäihmisten ja lasten näkökulmasta. Mainitsemani reittivaihtoehto poistaisi tämänkin ongelman. Kaupunginhallitus päätti, että asiaan palataan vielä tämän vuoden puolella. Toivon hartaasti, että linjaukselle löytyisi ratkaisu, joka palvelisi sekä nykyisiä että tulevia alueen asukkaita. Meillä on mahdollisuus löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu tai sitten munata koko homma. |
51 valtuutettua haluaa helpottaa kotihoidon pysäköintiäKeskiviikko 13.9.2017 klo 8.51 Jätin maanantaina valtuustoaloitteen kaupungin työntekijöiden pysäköintiongelmien helpottamiseksi. Esitän valtuustoaloitteessani, että kaupungin palveluksessa oleville työntekijöille, jotka palvelevat kuntalaisia näiden kotona, mahdollistettaisiin pysäköinti maksullisilla katujen varsilla ja kaupungin hallinnassa olevilla pysäköintialueilla. Aloite saa laajan tuen, sillä sen allekirjoitti peräti 51 kaupunginvaltuutettua yli puoluerajojen. Yhteisellä asialla tässä olemme. Ohessa aloitteeni: "Pysäköinnin helpottaminen kaupungin kotihoidon työntekijöille Ikäihmisten hoitaminen laadukkaasti mahdollisimman pitkään kotonaan on kaupungin keskeinen tavoite. Se on inhimillinen kysymys, ja säästää myös kaupungin varoja. Pysäköinti varsinkin keskustan alueella hankaloittaa kotihoidon sujuvaa arkea huomattavasti. Pysäköintipaikan etsintään tuhraantuu paljon tärkeää työaikaa. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan on pyritty lisäämään yhteistyötä kiinteistöjen omistajien kanssa. Yhteistyössä ikäihmisten palveluiden ja pysäköinnin valvonnan kanssa suunniteltiin tuulilasiin kiinnitettävä Kotihoito -lappu. Kiinteistöliitto on suositellut kaikille jäsenilleen, että ne suhtautuisivat myönteisesti menettelyyn, jossa kaupungin kotihoidon työntekijät voisivat pysäköidä lyhytaikaisesti kiinteistön pihalla lupalapun turvin ilman sakon uhkaa. Kiinteistöliiton myötävaikutuksesta huolimatta ainoastaan neljä asunto-osakeyhtiötä koko kaupungissa on ilmoittanut sallivansa pysäköinnin kotihoidolle. Ongelman ratkaisussa onkin etsittävä muita keinoja. Esitänkin, että kaupungin palveluksessa oleville työntekijöille, jotka palvelevat kuntalaisia näiden kotona, mahdollistettaisiin pysäköinti maksullisilla katujen varsilla ja kaupungin hallinnassa olevilla pysäköintialueilla. Asukaspysäköintiin tarkoitetuilla pysäköintipaikoilla voisi kaupungin työntekijöille räätälöidä oman lupalapun, jonka turvin pysäköinti olisi sallittua työaikana. Maksullisilla paikoilla työntekijät voisivat käyttää mobiilisovelluksia pysäköintimaksujen hoitamiseksi. Kaupunkihan kerää kadunvarsipysäköinnin tulot itselleen, joten merkittäviä kustannuksia ei synny. Mahdolliset transaktiokustannukset katetaan paremmalla työn tuottavuudella, kun työaikaa ei kulu pysäköintipaikan etsintään. Ikäihmisten kotihoidon työntekijöiden lisäksi pysäköintiongelma koskettaa myös muita kaupungin työntekijöitä, jotka palvelevat kuntalaisia näiden kotona. Kotiin annettavia palveluita on mm. mielenterveys-, päihde- ja terveydenhuollon palveluissa. Uudet, mahdolliset pysäköintiä helpottavat toimenpiteet tulisi koskettaa myös heitä. Keskustan alueella kävelyä ja pyöräilyä on hyvä suosia kaupungin työntekijöiden keskuudessa, mikäli se vain olosuhteet huomioiden on mahdollista.
Tampereella 11.9.2017
Pekka Salmi" |
Taidemuseon laajeneeTorstai 31.8.2017 klo 9.47 - Pekka Tampereen taidemuseon alueen ja Pyynikintorin suunnittelukilpailun tulokset julkaistiin eilen. Voittajaksi valitisimme nimimerkki Siilon, joka on nuorten helsinkiläisten arkkitehtien upea suunnitelma. Siilossa yhdistyy oikeastaan kaikki tavoitteemme. Sen omaleimainen muotokieli sopii juuri tähän paikkaan, ei minnekään muualle. Se näyttää museolta, eikä kirjastolta tai kauppakeskukselta. Tilaratkaisu, joka pohjautuu useaan kerrokseen, mahdollistaa tontin väljyyden. Museon ympärille jää paljon avointa puistotilaa, ja näkymät eri suuntiin pysyvät avoinna. Museorakennus sijoittuu Pirkankadun varteen, joten Pyynikintori otetaan hyvin mukaan kokonaisuuteen. Museo on esillä, eikä jää piilottelemaan tontin sisälle. Se antaa myös hienon päätteen Puutarhakadulle, joka tällä hetkellä puuttuu. Jotta museon laajennus saadaan aikaiseksi, on alueelle kaavoitettava täydennysrakentamista kolmeen eri kohtaan. Rakennusoikeuden myynnillä pystytään rahoittamaan suuri osa laajennuksen kustannuksista. Täydennysrakentamisesta tulee varmasti vääntöä alueen asukkaiden kanssa. Hyvässä vuorovaikutuksessa pystytään kuitenkin löytämään paikkoihin parhaiten sopivat ja mahdollisimman hyväksyttävät ratkaisut. Toivottavasti kaupungin johto ja kaupunginhallitus vievät tätä hanketta eteen päin. Ohessa vielä eilisessä tilaisuudessa käyttämäni puheenvuoro, jossa perustelen ja taustoitan hanketta.
"Arvoisat kilpailijat, hyvät naiset ja herrat, Tervetuloa Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin suunnittelukilpailun tulosten julkistamistilaistilaisuuteen. Olen Pekka Salmi ja toimin tuomariston puheenjohtajana. Kerron tähän tilaisuuden alkuun hieman taustaa tälle hankkeelle. Puheenvuoroni jälkeen SAFA:n edustajat Henna Helander ja Ville Hara esittelevät palkittavat kilpailutyöt. Ja tämän jälkeen jaetaan palkinnot. Tampereen taidemuseon laajennusta on suunniteltu puheiden tasolla viimeiset 30 vuotta. Museon tilat ovat ahtaat eivätkä vastaa modernin taidemuseon tarpeita. Kaupunki ei ole kuitenkaan pystynyt osoittamaan taloudellisia resursseja laajennuksen toteuttamiseksi. Viime valtuustokaudella tartuttiin kuitenkin härkää sarvista. Tammelan stadionin hybridi-ajattelun kautta alettiin etsiä ratkaisuita museon tilaongelman ratkaisemiseksi. Haastavissa suunnittelukohteissa on hyvä hakea viisautta kaupungin ulkopuolelta ja myös Suomen ulkopuolelta. Vaikka Tamperetta yleisesti kehutaankin monista asioista, tunnustamme kuitenkin vajavaisuutemme sen suhteen, ettemme osaa ja tiedä ihan kaikkea. Niinpä päätimme käynnistää yleisen kansainvälisen suunnittelukilpailun viime vuoden lopussa. Kilpailun tarkoituksena oli löytää Tampereen taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu, joka kohottaisi museon vetovoimaa ja tunnettavuutta. Taidemuseo tulee olemaan Tampereella ensimmäinen julkinen taiteen käyttöön rakennettava uudisrakennus vuosikymmeniin. Kilpailussa haettiin myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi ja täydentämiseksi julkisena kaupunkitilana. Tavoitteena on kohentaa torin yleisilme ja järjestää uudelleen torialueiden toiminnat. Kilpailualueelle tuli sijoittaa myös ympäristöön sopivaa asuin-, liike ja toimistotilaa. Tavoitteena oli tutkia, mikä on sopiva määrä uudisrakentamista siten, että alue kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Tavoitteena oli mahdollisimman kustannusneutraali ratkaisu. Museon rakentamisen kustannuksia on tarkoitus kattaa kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnillä. Tämä kokonaisuus on tärkeää paitsi taidemuseon ja sen lähialueen näkökulmasta, mutta myös kaupunkikehityksen näkökulmasta. Tampereen kaupunki on päättänyt rakentaa raitiotien, jonka varrelle kaavoittaminen on niin talouden kuin ympäristönkin kannalta järkevää. Toinen näkökulma kaupunkikehityksessä on keskustan kehittäminen. Keskustamme itäinen osa on todella vetovoimainen, ja kaupungin painopiste on siirtymässä yhä enemmän itään. Rautatieasema toimii magneetin tavoin houkutellen toimisto-, liike- ja asuinrakentamista. Keskustan länsiosasta vastaava magneetti puuttuu. Taidemuseon vetovoiman kasvattaminen ja uusien asuntojen kaavoittaminen alueelle tuo kaivatun piristysruiskeen alueen kehitykselle. Vetovoimainen ja kiinnostava keskusta on yksi Tampereen menestystekijöistä. Eli aika monta kärpästä olemme lyömässä yhdellä iskulla. Uskon vakaasti, että tällaisen iskun pystymme tekemään." |
Tampereen palkinto Tapparalle ja Ilvekselle!Maanantai 14.8.2017 klo 10.16 - Pekka Jätän tänään valtuustoaloitteen Tampereen palkinnon myöntämisestä Tapparalle ja Ilvekselle Tampereen tunnettavuuden puolesta tehdystä työstä. Ohessa aloitteeni ja se perustelut:
"Tampereen palkinnon myöntäminen Tapparalle ja Ilvekselle Tampere on jääkiekkokaupunki. Tämä tuli viimeksi hyvin esille, kun jääkiekon SM-liigan puolivälierien paikallisottelut villitsivät tamperelaiset kiekkofanit. Hakametsän jäähalli oli loppuunmyyty useaan otteeseen. Kauden päätteeksi Tapparan kultajuhlia juhli Keskustorilla arviolta 20 000 henkeä. Jääkiekon asemaa Tampereella vahvistaa pääseurojen välinen kilpailuasetelma, joka innostaa ja lisää lajin mielenkiintoa. Tampereen ja suomalaisen jääkiekon historiat yhdistyvät monella tapaa. Tampereelle valmistui Suomen ensimmäinen tekojäärata Koulukadulle vuonna 1956 ja ensimmäinen jäähalli Hakametsään vuonna 1965. Suomen Jääkiekkomuseo sijaitsee Tampereella ja myös SM-liigan toimisto sijaitsi pitkään Tampereella. Tamperelaiset joukkueet menestyvät niin junioreissa kuin naisissa. Champions Hockey Leaguen kautta kaupungin tunnettavuus kasvaa myös Euroopassa. Vaikka Tampereella osataan montaa muutakin palloilu- ja urheilulajia, on jääkiekon asema erittäin vahva. Kaksi pääseuraa, Tappara ja Ilves, tekevät myös loistavaa markkinointityötä Tampereen puolesta. Tampere tunnetaan etenkin mustasta makkarasta, Särkänniemestä, kulttuurilaitoksistaan ja jääkiekosta. Erilaiset tapahtumat ovat elintärkeitä kaupungin vetovoiman, tunnettavuuden ja elinkeinoelämän kannalta. Tampereen päivänä palkitaan ansioituneita henkilöitä, jotka elämäntyöllään tai toiminnallaan ovat edistäneet Tampereen kehitystä ja tamperelaisten hyvinvointia tai olleet lisäämässä Tampereen vetovoimaa Suomen suosituimpana kaupunkina. Ehdotan, että vuonna 2017 Tampereen palkinto myönnettäisiin tamperelaisille jääkiekkoseuroille Tapparalle ja Ilvekselle Tampereen tunnettavuuden eteen tehdystä työstä. Koska palkinto tulee myöntää yksittäisille henkilöille, ehdotan, että palkinto myönnettäisiin Tamhockey Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leinoselle ja Ilves-Hockey Oy:n toimitusjohtaja Risto Jalolle. Kummallakin toimitusjohtajalla on vahva pelaajatausta, ja kummatkin on aateloitu Suomen jääkiekkoleijoniksi. Leinonen on Tapparan kasvatti, joka voitti Tapparassa kaksi Suomen mestaruutta 1970-luvulla. Leinonen pelasi myös NHL:ssä ja Ruotsin pääsarjassa. Leinonen edusti Suomea kolmissa MM-kisoissa, yksissä olympialaisissa ja Kanada-cupissa. Leinosen toimitusjohtajakauden aikana Tappara on selviytynyt viitenä peräkkäisenä kautena liigan finaaleihin ja voittanut kaksi Suomen mestaruutta. Risto Jalo oli Ilveksen avainpelaajia, kun seura voitti viimeisimmän mestaruutensa vuonna 1985. Myös Jalo on pelannut NHL:ssä ja ulkomailla Ruotsissa sekä Italiassa. Hän on edustanut Suomea neljissä MM-kisoissa ja yksissä olympialaisissa. Jalo on toiminut Ilveksen toimitusjohtajana kahteen eri otteeseen. Hän on ollut keskeinen tekijä Ilveksen uuden nousun rakentamisessa pitkään jatkuneen vaikean jakson jälkeen.
Tampereella 14.8.2017
Pekka Salmi" |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tappara, Ilves, Tampereen palkinto, jääkiekko |
Asunto-osakeyhtiöissä aika herätäTorstai 10.8.2017 klo 9.23 - Pekka Tamperelainen julkaisi kolumnini Tampereen kotihoidon työntekijöiden pysäköintiongelmista. Olen saanut siitä paljon myönteistä palautetta. Ohessa kirjoitukseni: "Asunto-osakeyhtiöiden aika herätä Ikäihmisten hoitaminen laadukkaasti mahdollisimman pitkään kotonaan on kaupungin keskeinen tavoite. Se on inhimillinen kysymys, ja säästää myös kaupungin varoja. Pysäköinti varsinkin keskustan alueella hankaloittaa kotihoidon sujuvaa arkea huomattavasti. Pysäköintipaikan etsintään tuhraantuu paljon tärkeää työaikaa. Kiinteistöhuollon toimijat ovat omaksuneet toimintatavan, jossa ajoneuvon tuulilasiin kiinnitetään huoltoajolappu ja pysäköidään sen turvin piha-alueella. Julkinen toimija ei voi kuitenkaan toimia kuten putkiliikkeet, rakennusliikkeet tai verkkoyhtiöt. Kaupunki voi päättää vain yleisten alueiden kuten katujen pysäköinnistä. Jokainen asuntoyhtiö päättää itsenäisesti oman tonttinsa pysäköintiasioista asemakaavan ehtojen mukaisesti. Olen ollut aktiivisesti mukana ratkaisemassa ongelmaa. Yhteistyössä ikäihmisten palveluiden ja pysäköinnin valvonnan kanssa suunniteltiin tuulilasiin kiinnitettävä Kotihoito -lappu. Kiinteistöliitto on suositellut kaikille jäsenilleen, että ne suhtautuisivat myönteisesti menettelyyn, jossa kaupungin kotihoidon työntekijät voisivat pysäköidä lyhytaikaisesti kiinteistön pihalla lupalapun turvin ilman sakon uhkaa. Pysäköinti olisi sallittua pysäköintiin soveltuvilla alueilla, ei esim. pelastusteillä. Myös kaupungin omat asuntoyhtiöt ja -säätiöt ovat päättäneet sallia pysäköinnin kiinteistöjensä pihoilla lupalapun turvin. Kiinteistöliiton myötävaikutuksesta huolimatta ainoastaan kolme asunto-osakeyhtiötä koko kaupungissa on ilmoittanut sallivansa pysäköinnin kotihoidolle. Pidän hyvin kummallisena, jos asunto-osakeyhtiöissä sallitaan kiinteistönhuoltoon liittyvä huoltoajo piha-alueella, mutta ikäihmisten tarvitsemaan hoitoon liittyvää huoltoajoa ei. Ihmiset ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin putket ja piuhat. Toivottavasti kyseessä on vain jonkinlainen tietokatkos, ja myönteisiä päätöksiä alkaa tulla lisää syksyn kuluessa.
Pekka Salmi (sd.) |
Roosa ja Arttu ripilleTiistai 25.7.2017 klo 13.40 - Pekka Vietimme viime lauantaina Roosan ja Artun rippijuhlia. Kaikki meni putkeen. Sää suosi juhlijoita, ja niin juhlan kohteet kuin vieraat olivat tyytyväisiä. Roosan ja Artun lapsuus on nyt takana päin ja nuoruus alkaa. Pidin heille onnittelupuheen, jossa purin tuntojani tässä hienossa hetkessä: "Onneksi olkoon Roosa ja Arttu! Tänään on teidän päivänne. Ripille pääsy on tärkeä vaihe nuoren elämässä. Lapsuus jää taakse ja nuoruus alkaa. Etenette vähitellen kohti aikuisuutta, mutta kiirettä ei ole. Täytyy sanoa, että aika on mennyt nopeasti. Tuntuu, kun vielä hetki sitten siivoiltiin Roosan huoneen lattialta glitterin pölyä askartelujen jäljiltä, tai itse asiassa koko kämpässä. Artun huoneessa piti väistellä legoja ja Brio-junaradan osia. Nyt ovat muut kuviot menossa. Täällä paikalla on muitakin vanhempia, äitejä ja isiä. Jokainen vanhempi haluaa aina lapsensa parasta. Kun lapsi varttuu, myös vanhemman huolenaiheet muuttuvat. Kun olitte pieniä, toivoimme teille pitkiä yöunia ja hyvää ruokahalua. Nyt ei näistä asioista tarvitse huolehtia. Uni maistuu ja ruokaa kuluu kiitettävästi, varsinkin Artulla. Sen sijaan elämän isot ratkaisut häämöttävät edessä. Lähestytte elämänne taitekohtaa. Muutaman seuraavan vuoden aikana käytte lukion ja hakeudutte jatko-opintoihin. Sen jälkeen pitää saada jalka työelämän oven väliin. On tärkeää, että jokainen löytää oman paikkansa ja oman juttunsa. Näitä asioita mekin pohdimme. Olen kuitenkin täysin vakuuttunut, että kumpikin teistä löytää oman paikkansa. Teillä on kummallakin vahvuuksia, joiden varaan voi rakentaa tulevaisuutta. Roosa on itsenäinen, ajatteleva ja rohkea nuori naisen alku. Pärjäät koulussa loistavasti, pystyt analyyttiseen pohdintaan, olet kiinnostunut siitä mitä ympärillämme tapahtuu ja sinulta löytyy kykyjä myös luovissa taideaineissa. Kaikki on mahdollista! Kirjoitimme onnittelukorttiisi mietelauseen: ”Käännä katseesi aina valoa kohti, silloin varjot jäävät taaksepäin.” Ei siis kannata murehtia pikkuasioita. Hyvistä asioista saa voimaa harmaaseen arkeen. Arttu on puolestaan huumorintajuinen, fiksu ja suoraselkäinen miehen alku. Vahvuutena etenkin liikunnallisuus ja joukkuepelaajan luonne, jolle on varmasti kysyntää aikanaan myös työelämässä. Kirjoitimme onnittelukorttiisi mietelauseen: ”Elä tätä päivää, uneksi huomisesta, opi eilisestä.” On hyvä, että ihmisellä on unelmia. Unelmat antavat voimaa ja tarkoitusta elämälle. Menneestä kannattaa aina oppia. Mutta elämää pitää elää tänään. Tarttua hetkeen ja tehdä asioita, jotta huomisen unelmat toteutuisivat. Tuo elämä mitä tahansa tullessaan, olette aina meidän lapsiamme. Mitä tahansa elämässänne kohtaatte, niin voittoja tai tappioita, meihin voi aina turvautua. Kaikkea hyvää! Olette rakkaita!" |
Kohti uusia haasteitaKeskiviikko 26.4.2017 klo 6.36 - Pekka Kahdeksan vuotinen urani SDP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtajana päättyi eilen. On aika tehdä tilaa muutoksille ryhmän johdossa. Kahdeksaan vuoteen mahtui paljon mielenkiintoisia asioita, ihmisiä ja kokemuksia. Olen kokenut olleeni etuoikeutettu saadessani ajaa puolueen ja äänestäjien asioita kaupunginvaltuustossa. Olen kokenut myös raskaita hetkiä ja unettomia öitä, mutta niistä kaikista on selvitty. Toivon parhainta menestystä uudelle ryhmän johdolle! |
Mitä SDP on saanut aikaan Tampereella?Torstai 6.4.2017 klo 21.40 - Pekka Kuntavaalien loppusuora on edessä. Monet äänestäjät ovat tivanneet minulta, mitä SDP on oikein saanut aikaan viimeisen neljän vuoden aikana. Listasin mielestäni tärkeimmät saavutuksemme. Pitää muistaa, että politiikka on joukkuepeliä ja yksikään puolue ei saa mitään yksin aikaan. Tässä on kuitenkin asioita, joissa SDP on ollut aloitteellinen tai vahvasti myötävaikuttanut lopputulokseen: 1. Työllisyyden hoito. Työllisyyden hoitoon lisättiin 5 miljoonaa euroa vuositasolla SDP:n esityksestä. Lisärahaa on käytetty satojen pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien työllistämiseen ja aktivointiin. Panostus oli tärkeä, vaikka tarpeet ovatkin paljon suuremmat vaikean työllisyystilanteen vuoksi. Elinkeinopolitiikassa on satsattu mm. älykkään kaupungin kehittämiseen. 2. Vanhusten huolto. Sairaalassa asumista on vähennetty. Kaupunki on rakentanut 280 uutta ympärivuorokautisen hoivan paikkaa. Ns. tehostetussa palveluasumisessa ihminen asuu kodin omaisessa ympäristössä. Jonotusaika ympärivuorokautisen hoidon paikkaan on tällä hetkellä sellainen, että valtaosa ikäihmisistä saa hoitopaikan alle 3 kk sisällä hoidon tarpeen ilmenemisestä. Painopiste vanhustenhuollossa on ollut myös kotihoidossa, jonne on valtuustokauden aikana palkattu 90 uutta työntekijää. 4. Subjektiivinen päivähoito-oikeus. SDP oli keskeinen tekijä, kun kaupunginvaltuusto päätti säilyttää subjektiivisen päivähoito-oikeuden äänestyksen jälkeen. Samassa yhteydessä torppasimme päiväkotiryhmien kokojen kasvattamisen. 6. Kaupunki siirtyy raiteille. Raitiotien rakentaminen on merkittävä satsaus joukkoliikenteen kehittämiseen. Raitiotie lisää matkustajamääriä. Raitiotien avulla rakennetaan myös tiiviimpää kaupunkirakennetta. Raitiotien rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat 3500 henkilötyövuotta ja välilliset vielä suuremmat. Raitiotien mahdollistamat yksityiset investoinnit asuntoihin, liiketiloihin ja toimistoihin nousevat jopa 7 miljardiin. 7. Köyhyyden torjuminen. Vaalikauden aikana on tehty useita parannuksia yhteiskuntamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. Aktiivipassi ja sosiaalinen luototus otettiin käyttöön. Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt 40 prosentilla. 8. Harrastusmahdollisuuksien parantaminen. Kuluneella valtuustokaudella on satsattu liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kunnostamiseen huomattavia summia. Viime vuosina kaupunki on saneerannut Pyynikin ja Kalevan uimahallit, perusparantanut Ratinan stadionia, rakentanut uuden Tesoman palloiluhallin ja uusia tekonurmia sekä ulkokuntosaleja. Kuluvana vuonna rakennetaan kansainväliset mittapuitteet täyttävä frisbee-golfrata Niihamaahan, maauimala Kalevaan, tekojäärata Sorsapuistoon ja Tesoman jäähallin saneeraus valmistuu. Suunnitelmat Tammelan jalkapallostadionin uudistamiseksi on tehty ja rakentaminen käynnistyy vuonna 2018. Kaukajärven ja Hervannan vapaa-aikakeskukset ovat myös saneerauslistalla. 9. Tampere3 –hankkeen edistäminen. Sosialidemokraatit ovat tukeneet kolmen korkeakoulun yhdistymistä. Olemme pitäneet tärkeänä, että korkeakoulutus kehittyy yhä vetovoimaisemmaksi Tampereella. Osaavien työntekijöiden perässä alueelle tulee myös uusia työpaikkoja. 10. Ideologinen yksityistäminen lopetettu. SDP:n kädenjälki on näkynyt Tampereella myös siten, että kaupungin toimintoja ei ole ulkoistettu tai yksityistetty. Tilanne oli toinen edellisellä valtuustokaudella, jolloin oikeistokoalitio yksityisti mm. tietotekniikkapalvelut ja henkilöstöravintolat. 1. Kaavoituksen kehittäminen. Kaavoitusta on tehostettu ja sujuvoitettu. Aloitteestani käynnistettiin koko maankäytön hallinnan kokonaisprosessin kehittäminen, jossa tavoitteena on lyhentää vuodella sitä aikaa, joka kuluu, kun kaavoitus käynnistyy ja uusi rakennus on valmis. Lupaprosessien sujuvuus on tärkeää, jotta erilaiset rakennushankkeet saadaan nopeasti liikkeelle. 2. Monipuolinen asuntopolitiikka. Kuluneella valtuustokaudella on kiinnitetty huomiota siihen, että ihmisillä olisi mahdollisimman paljon vaihtoehtoja asumiselle. Erityistä huomiota on kiinnitetty kohtuuhintaisen vuokra-asumisen lisäämiseen ja omakotitalotonttien tarjonnan kasvattamiseen. 3. Tonttivarannon kasvattaminen. Kaupunki on kaavoittanut aikaisempaa enemmän asuintontteja omalle maalleen ja eri puolille kaupunkia. Tällä hetkellä kaupungilla on tonttimaata lähes 480 000 kem2. Edellisellä valtuustokaudella kaavoitettiin lähinnä yksityisten maita, jolloin kaupungilla ei ollut tonttimaata, jota olisi voinut luovuttaa eteenpäin. Kaupungin oma tonttivaranto oli lähinnä Vuoreksessa. 4. Yritystonttien lisääminen. Valtuustokauden aikana on kaavoitettu useita uusia yritysalueita mm. Kolmenkulmaan, Tarastejärvelle, Lahdesjärvelle ja Sammonvaltatien varteen. Myös Kaupin kampusta on kehitetty voimakkaasti. Yritystonttipula onkin poistumassa, kun uudet alueet avataan. Yritysten sijoittuminen Tampereelle ei ole jatkossa ainakaan tonteista kiinni. 5. Joukkoliikenteen kehittäminen. Joukkoliikenteessä on tehty useita merkittäviä uudistuksia. Aikaisemmin kaupungin bussit pysähtyivät kuntarajoille. Nyt joukkoliikennettä suunnitellaan ja kehitetään seudullisesti, mikä on kaikkien etu. Samat bussilinjat palvelevat niin tamperelaisia kuin ympäristökunnissa asuvia. Taksajärjestelmä uusittiin vyöhykemallin pohjalta. Uudistukset ovat lisänneet joukkoliikenteen suosiota, ja matkustajamäärät ovat yli neljän prosentin kasvussa Tampereella. 6. Jätteiden kierrätyksen tehostaminen. Lasin ja metallin erilliskeräystä lisättiin taksamuutosten avulla, ja kierrätysaste moninkertaistui. Sekajätteen polttaminen energiaksi on mahdollistanut kaatopaikkojen sulkemisen. Kotitalousjätteitä hyödynnetäänkin 90 prosenttisesti. Loppuosa on tuhkaa, jolle ei ole vielä keksitty käyttöä. 7. Liikenneturvallisuuden parantaminen. Valtuustokaudella päätettiin alentaa asuinalueiden nopeusrajoitukset 30 km/h. Lisäksi useilla alueilla on tehty liikenneturvallisuutta parantavia toimia mm. rakentamalla keskisaarekkeita, kavennuksia ja korotettuja suojateitä.
|
Terveyden edistäminen jäämässä taka-alalleLauantai 1.4.2017 klo 10.14 - Pekka Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen piti vähentää ihmisten välisiä terveyseroja, lisätä palveluiden saatavuutta ja tuoda kustannussäätöjä. Mikään näistä tavoitteista ei ole toteutumassa maan hallituksen esitysten pohjalta. Sen sijaan Keskustan ajama ylimitoitettu maakuntahallinto ja Kokoomuksen ajama julkisten palveluiden pakkoyhtiöittäminen sekä -ulkoistaminen ovat toteutumassa. Terveydenhuollossa 20 % ihmisistä käyttää 80 % rahoista. Hallituksen esittämässä mallissa ei ole ainuttakaan elementtiä, joka muuttaisi tätä faktaa. Mallissa ei ole kannusteita esim. sairauksien ennaltaehkäisyyn tai terveyden edistämiseen. Kun erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto erotetaan toisistaan eri organisaatioihin, ei synny keinoja, joilla voitaisiin varmistaa sujuvat palveluketjut ja hoidon oikea-aikaisuus. Valinnanvapausmalli tekee mahdottomaksi palveluiden integroimisen. Lisäksi markkinoilla toimivien yritysten etuna on siirtää paljon hoitoa vaativat ihmiset julkisen sektorin kontolle erikoissairaanhoitoon. Varsinkin ikäihmiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdehuollon asiakkaat ja kehitysvammaiset asetetaan kohtuuttoman vaatimuksen eteen. Heidän pitäisi osata valita itselleen paras mahdollinen palvelu. Kuinka moni siihen oikeasti pystyy? Hallitus ei ole kyennyt arvioimaan uudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Ulkomaisten kokemusten pohjalta voidaan todeta, että valinnanvapaus lisää myös kustannuksia. Kilpailu kasvattaa niin sanottuja transaktiokustannuksia. Niitä ovat markkinointiin ja mainontaan, sopimiseen, laadun määrittelyyn ja valvontaan sekä seurantaan liittyvät kustannukset. Pelkästään tietotekniikan yhtenäistäminen maksaa arviolta miljardi euroa. Hallituksen kolmen miljardin säästötavoite jää siis toteutumatta. Tuoreitten kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen terveysjärjestelmä on kilpailukykyinen. Ei kannata ottaa taka-askelia pelkästään valtapolitiikan tai markkinoita ihannoivan ideologian vuoksi. Nykyistä järjestelmää tulisi pikemminkin kehittää entistä paremmaksi, ja lisätä valinnanvapautta esimerkiksi palveluseteleitä käyttämällä. SOTE-uudistus pitää tehdä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. |
Harrastusolosuhteita parannettu TampereellaSunnuntai 26.3.2017 klo 22.23 - Pekka Tampereen kaupunki on panostanut huomattavia summia liikuntapaikkarakentamiseen ja lasten sekä nuorten harjoitteluolosuhteiden parantamiseen. Muutama vuosi sitten valmistunut Ikurin liikuntahalli on saanut kiitosta voimisteluseuroilta, joiden toimintamahdollisuudet paranivat kertaheitolla. Halli on houkutellut jopa ulkomaalaisia seuroja pitämään harjoitteluleirejään Tampereella. Liikuntahalliin rakennettiin harjoittelutilat myös tanssiseuroille ja kahdelle pienelle salibandykentälle. Paikallisten urheiluseurojen aloitteesta käynnistynyt Tesoman palloiluhallin suunnittelu ja rakentaminen oli usean vuoden poliittisen väännön tulos. Lopputulokseen olemme erittäin tyytyväisiä. 7,5 miljoonaa euroa maksanut halli paransi harjoitteluolosuhteita huomattavasti erityisesti koripallon ja futsalin osalta. Mutta hallia käytetään myös mm. salibandyn SM-sarjan peleihin ja erilaisiin kilpailuihin kuten tänään. Viime vuosina kaupunki on saneerannut Pyynikin ja Kalevan uimahallit, perusparantanut Ratinan stadionia, rakentanut uusia tekonurmia ja ulkokuntosaleja. Kuluvana vuonna rakennetaan kansainväliset mittapuitteet täyttävä frisbee-golfrata Niihamaahan, maauimala Kalevaan, tekojäärata Sorsapuistoon ja Tesoman jäähallin saneeraus valmistuu. Suunnitelmat Tammelan jalkapallostadionin uudistamiseksi on tehty ja rakentaminen käynnistyy vuonna 2018. Kaukajärven ja Hervannan vapaa-aikakeskukset ovat myös saneerauslistalla. Mielenkiintoinen tulevaisuuteen tähtäävä hanke on Hakametsän urheilukampus. Siinä vaiheessa, kun Kansi Areena hanke valmistuu radan päälle kaupungin keskustaan, Hakametsän jäähalli muutetaan muiden urheilulajien käyttöön. Tontti on väljä ja mahdollistaa alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen ja rakentamisen. Olemmekin laatimassa suunnitelmia Hakametsän urheilukampuksen luomiseksi. Kampuksesta voisi rakentaa valmennuksen, harrastamisen ja huippu-urheilun keskuksen. Kaupungilla olisi mahdollisuus profiloitua eri lajien edelläkävijänä uudella tavalla. Varalan urheiluopisto on hankkeessa tärkeä yhteistyökumppani. Eli paljon on tehty ja tullaan tekemään liikuntaharrastusolosuhteiden parantamiseksi Tampereella monen eri lajin näkökulmasta. Olosuhteiden kehittäminen on tärkeää lajissa kuin lajissa. Mutta toiminnan sisällön luovat kuitenkin lajien harrastajat, valmentajat ja seurojen vapaaehtoiset toimijat. |
Mukaan pormestarikisaanTiistai 21.3.2017 klo 11.35 - Pekka Julkaisin tänään tiedotteen pormestarikisaan liittyen: TIEDOTE 21.3.2017
SDP:n Pekka Salmi mukaan pormestarikisaan Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi tavoittelee Tampereen pormestarin tehtävää, mikäli SDP nousee Tampereen suurimmaksi puolueeksi. Galluppien perusteella Kokoomus saattaa menettää suurimman puolueen asemansa SDP:lle. - Olen pitkään harkinnut asiaa. Pormestarin tehtävä kiinnostaa minua erittäin paljon. Se olisi luonteva jatko nykyiselle apulaispormestarin tehtävälle. Tiedän, mitä tehtävässä menestyminen vaatii. Laajan kokemukseni ansiosta minulla on edellytykset hoitaa tehtävä kunnialla, Salmi perustelee. Salmi on työskennellyt aikaisemmin toiminnanjohtajana, ministerin erityisavustajana ja erityisasiantuntijana. Hän on tällä hetkellä Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja Kuntaliiton hallituksen jäsen. Politiikan linjakysymyksissä Salmi noudattelee puolueen poliittisen ohjelman linjauksia. Tärkeimmiksi painopisteiksi hän nostaa työllisyyden parantamisen, tamperelaisten koulutuksen uudistamisen, köyhyyden ehkäisemisen ja sote -uudistuksen palvelut sekä palveluketjujen sujuvuuden. - Ehdottomasti tärkein asia on työllisyyden parantaminen ja uusien työpaikkojen luominen. Kaupunki voi mahdollistaa uusia työpaikkoja esimerkiksi satsaamalla koulutukseen ja logistisiin yhteyksiin. Kolmas raide Riimimäen ja Tampereen välille, suora lentoyhteys Pirkkalasta Kööpenhaminaan ja valtakunnallisen logistiikkakeskuksen rakentaminen parantaisivat Tampereen saavutettavuutta ja lisäisivät alueen vetovoimaa.
Koulutuksen määrärahojen leikkaaminen lopetettava Salmi sanoo, että maan hallitus on kohdistanut merkittäviä leikkauksia koulutukseen. - Se tarkoittaa samaa kuin sahaisi oksaa, jolla istuu. Koulutuksen määrärahojen leikkaaminen on lopetettava. Laadukas koulutus ja varhaiskasvatus luovat kaupunkimme menestyksen perustan. Seuraavan valtuustokauden aikana onkin luotava tiekartta, jonka avulla Tampereen koulut uudistetaan. Uudistuksen keskiössä ovat kohtuullisemmat ryhmäkoot, tukiopetuksen ja oppilashuollon resurssit, opettajien täydennyskoulutus sekä digitalisaatio. - Tampereella asuu 40 000 pienituloista. Taustalla vaikuttaa korkea työttömyysaste. Seuraavalla valtuustokaudella on syytä päivittää köyhyysohjelma ja etsiä uusia avauksia köyhyyden ehkäisemiseksi, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi ja pitkäaikaistyöttömyyden puolittamiseksi, Salmi jatkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on Salmen mukaan vielä paljon asioita auki. - Meidän tulee vaikuttaa siihen, että veroeurot käytetään ihmisten palveluihin, eikä yritysten voittoihin tai veroparatiiseihin. Huomio pitää kääntää takaisin terveyserojen pienentämiseen ja sujuviin palveluketjuihin.
Hiilineutraalius 2030 mennessä Salmi sanoo, että ilmaston lämpeneminen koskettaa kaikkia maapallon asukkaita. - Tamperelaiset eivät elä lintukodossa, jonne maailman tuulet eivät puhaltaisi. Kaupungin on tehtävä voitavansa ja kannustettava muita toimijoita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Tavoitteeksi tulisi asettaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. SDP:n pormestariehdokkaan valitsee kunnallisjärjestön edustajisto. Se on aikaisemmin linjannut, ettei SDP aseta pormestariehdokasta ennen vaaleja. - Valinta-asiaan palataan vaalien jälkeen. Toivon, että myös muita tehtävästä kiinnostuneita sosialidemokraatteja ilmaantuu viimeistään siinä vaiheessa. Aidossa kansanliikkeessä on luontevaa, että johtotehtäviä tavoittelee useampi ehdokas, Salmi kertoo. ------------------------------- Lisätietoja:
Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi, puh. 050 5658898.
|
Eritasoliittymä tarvitaanTiistai 14.3.2017 klo 10.04 - Pekka Kyllä liikenteestä saadaan näköjään aina keskustelua aikaan. Eilinen kaupunginhallituksen päätäs käynnistää Näsikallion eritasoliittymän suunnittelu sai aikaan laajaa keskustelua verkossa. Erityisesti vihreiden valtuutetut ovat olleet aktiivisesti liikkeellä. On ollut hämmentävää huomata, miten mustavalkoisena asiana monet liikenneasiat näkevät. Itse olen liikenteen sekakäyttäjä. Kuljen työmatkat Ikurista keskustaan päivittäin bussilla, mutta vapaa-aikana käytän paljon myös omaa autoa mm. lasten harrastuskuskauksiin ja kauppareissuilla. Ilman omaa autoa elämämme 10 km päässä kaupungin keskustasta olisi todella hankalaa. Näiden omien kokemuksieni kautta en vain voi millään ymmärtää tätä jatkuvaa kiistelyä eri kulkumuotojen kannattajien välillä. Kun yhdyskuntalautakunnassa olemme vähentäneet pysäköintipaikkoja, päättäneet rakentaa pyöräteitä tai laajentaneet maksullista pysäköintiä keskustassa on autopuolueen edustajat repineet peliverkkarinsa. Heidän mukaansa autioitamme keskustan, häädämme lapsiperheet lähiöihin ja tuhoamme kivijalkakauppojen liiketoimintamahdollisuudet. Kun sitten Hämeenkadun itäpää avattiin autoilulle määräajaksi liikenneruuhkien helpottamiseksi tai nyt Näsikallion eritasoliittymän suunnittelu laitettiin käyntiin pyörä- ja bussikansa nousi barrikadeille. Heidän mielestään on hätiköity ja tehdään turhia investointeja. Liikennesuunnittelua pitää tehdä kokonaisvaltaisesti ja huomioida eri kulkumuodot. Ei voida mitenkään ajatella, että kaikkien tamperelaisten pitää yhtä äkkiä siirtyä johonkin toiseen kulkumuotoon. Olemme tehneet merkittäviä poliittisia päätöksiä sen suhteen, että joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen osuus kulkutapajakaumassa kasvaisi, ja keskustan alue muuttuisi enemmän kevyenliikennepainotteiseksi. Kävelypainotteisten katujen saneerauksissa Kyttälän alueella on jo päästy alkuun, raitiotien rakentamisesta on tehty päätökset ja Hämeenkatu saneerataan joukkoliikenne- ja kevyenliikenteen kaduksi. Mutta kokonaisuuteen kuuluvat myös rakenteellisen pysäköinnin lisääminen ja Näsikallion eritasoliittymä. Nämä asiat on linjattu jo aiemmin useamman päätöksen yhteydessä. Tässä niistä tärkeimpiä:
Kun kerran Vihreät ovat olleet hyväksymässä kaikkia näitä asiakirjoja, mikseivät he aikanaan äänestyttäneet eritasoliittymää ja tehneet vaihtoehtoisia esityksiä? Olisi ollut poliittisesti paljon luontevampaa käydä periaatekeskustelua liikennepolitiikasta kokonaisuuden osalta. Nyt Jaakko Mustakallion johdolla Vihreät ovat poimineet yhden yksityiskohdan tikun nokkaan kokonaisuudesta, ja kuvittelevat, ettei se vaikuta mihinkään. Mielestäni tämän on puhdasta populismia ja vaalipropagandaa! Oli suorastaan huvittavaa, kuinka Jaakko esitti Aamulehdessä, että laitetaan tämä 30 miljoonaa mieluummin raitiotien jatkamiseen Härmälään. Minäkin kannatan raitiotien rakentamista Härmälän kautta Pirkkalaan, mutta nämä investoinnit eivät ole vaihtoehtoja. Miten raiteet Härmälään auttavat idästä keskustan länsiosaan tulevien matkantekoa? Kyse on ihan eri tarpeesta ja matkaketjusta. Jos Vihreillä on todellisia vaihtoehtoja Näsikallion eritasoliittymälle, kertokaa ihmeessä. Niitä voidaan ilman muuta tutkia ja selvitellä. Kritiikki Näsikallion eritasoliittymää kohtaan on myös sikäli erikoista, että Vihreät kuitenkin tukivat Rantaväylän tunnelin rakentamista koko ryhmänä. Kaikki 10 vihreää valtuutettua äänestivät tunnelin puolesta, vaikka ennen vaaleja mm. Juhana Suoniemi oli kovin kriittinen hankkeelle. Tunneli, jos mikä on autoilua edistävä hanke. Itse vastustin tunnelia henkeen ja vereen, ja olisin halunnut ratkaista Ranta-Tampellan maankäytön bulevardisoinnilla. Mutta tukea ei tullut. Tunneli piti rakentaa. Mutta silloisissa valtuustokeskusteluissa ja lehtikirjoituksissa toin esiin, että eritasoliittymä pitää laskea kustannuksiin, koska se tarvitaan keskustan saavutettavuuden takia. Perustelin asiaa virkamiesten näkemyksillä ja heidän teettämillä liikennemallinnuksilla. Tämä oli siis jo edellisellä valtuustokaudella. Heidän mukaansa keskustan katuverkko ruuhkautuu tulevaisuudessa, jos liittymää ei tehdä. Mutta Vihreät vastustivat eritasoliittymän lisäämistä hankkeeseen ja uhkasivat kaataa koko hankkeen. Kokoomus perääntyi, ja tunneli päätettiin rakentaa torsona. Jos eritasoliittymä olisi aikanaan päätetty rakentaa tunnelin yhteydessä, olisi valtio maksanut siitä 2/3 osaa. Nyt valtio tuskin osallistuu kustannuksiin, vaan koko hoito kaatuu tamperelaisten veronmaksajien syliin. Kalliiksi tuli Vihreiden politikointi. Suunnittelukokouksessa tehty päätös tarkoitti eritasoliittymän yksityiskohtaisemman suunnittelun aloittamista. Hyötykustannuslaskemat saadaan kyllä myöhemmin, mutta tällä hetkellä on mahdotonta niitä laskea, kun hankkeen kustannuksista ei ole kuin hihasta ravistettu luku. Asiaan palataan vielä monta kertaa. Edessä on ainakin kahden vuoden mittainen suunnitteluprosessi. Lisätietoja asiaan saa kaupungin sivuilta:
|
