Eritasoliittymä tarvitaan

Kyllä liikenteestä saadaan näköjään aina keskustelua aikaan. Eilinen kaupunginhallituksen päätäs käynnistää Näsikallion eritasoliittymän suunnittelu sai aikaan laajaa keskustelua verkossa. Erityisesti vihreiden valtuutetut ovat olleet aktiivisesti liikkeellä. On ollut hämmentävää huomata, miten mustavalkoisena asiana monet liikenneasiat näkevät. Itse olen liikenteen sekakäyttäjä. Kuljen työmatkat Ikurista keskustaan päivittäin bussilla, mutta vapaa-aikana käytän paljon myös omaa autoa mm. lasten harrastuskuskauksiin ja kauppareissuilla. Ilman omaa autoa elämämme 10 km päässä kaupungin keskustasta olisi todella hankalaa. Näiden omien kokemuksieni kautta en vain voi millään ymmärtää tätä jatkuvaa kiistelyä eri kulkumuotojen kannattajien välillä. Kun yhdyskuntalautakunnassa olemme vähentäneet pysäköintipaikkoja, päättäneet rakentaa pyöräteitä tai laajentaneet maksullista pysäköintiä keskustassa on autopuolueen edustajat repineet peliverkkarinsa. Heidän mukaansa autioitamme keskustan, häädämme lapsiperheet lähiöihin ja tuhoamme kivijalkakauppojen liiketoimintamahdollisuudet. Kun sitten Hämeenkadun itäpää avattiin autoilulle määräajaksi liikenneruuhkien helpottamiseksi tai nyt Näsikallion eritasoliittymän suunnittelu laitettiin käyntiin pyörä- ja bussikansa nousi barrikadeille. Heidän mielestään on hätiköity ja tehdään turhia investointeja.

Liikennesuunnittelua pitää tehdä kokonaisvaltaisesti ja huomioida eri kulkumuodot. Ei voida mitenkään ajatella, että kaikkien tamperelaisten pitää yhtä äkkiä siirtyä johonkin toiseen kulkumuotoon. Olemme tehneet merkittäviä poliittisia päätöksiä sen suhteen, että joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen osuus kulkutapajakaumassa kasvaisi, ja keskustan alue muuttuisi enemmän kevyenliikennepainotteiseksi. Kävelypainotteisten katujen saneerauksissa Kyttälän alueella on jo päästy alkuun, raitiotien rakentamisesta on tehty päätökset ja Hämeenkatu saneerataan joukkoliikenne- ja kevyenliikenteen kaduksi.

Mutta kokonaisuuteen kuuluvat myös rakenteellisen pysäköinnin lisääminen ja Näsikallion eritasoliittymä. Nämä asiat on linjattu jo aiemmin useamman päätöksen yhteydessä. Tässä niistä tärkeimpiä:

• TAKLI eli keskustan liikenneverkkosuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2013 kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa liikennesuunnittelun pohjaksi. Eritasoliittymä ja rakenteellinen pysäköinti mukana.
• Keskustan strateginen osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2015. Siinä keskeiset linjaukset maankäyttöön ja liikenneverkkoon mm. eritasoliittymä mukana.
• Keskustaohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa vuonna 2011 ja päivitettiin 2015. Siinä myös Näsikallion eritasoliittymä ja rakenteellinen pysäköinti mukana.
• Pitkän aikavälin palveluiden, asumisen, liikenteen ja maankäytön investointisuunnitelma (PALM) hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2016. PALM:ssa linjattiin eritasoliittymän suunnittelun käynnistäminen tänä vuonna.

Kun kerran Vihreät ovat olleet hyväksymässä kaikkia näitä asiakirjoja, mikseivät he aikanaan äänestyttäneet eritasoliittymää ja tehneet vaihtoehtoisia esityksiä? Olisi ollut poliittisesti paljon luontevampaa käydä periaatekeskustelua liikennepolitiikasta kokonaisuuden osalta. Nyt Jaakko Mustakallion johdolla Vihreät ovat poimineet yhden yksityiskohdan tikun nokkaan kokonaisuudesta, ja kuvittelevat, ettei se vaikuta mihinkään. Mielestäni tämän on puhdasta populismia ja vaalipropagandaa! Oli suorastaan huvittavaa, kuinka Jaakko esitti Aamulehdessä, että laitetaan tämä 30 miljoonaa mieluummin raitiotien jatkamiseen Härmälään. Minäkin kannatan raitiotien rakentamista Härmälän kautta Pirkkalaan, mutta nämä investoinnit eivät ole vaihtoehtoja. Miten raiteet Härmälään auttavat idästä keskustan länsiosaan tulevien matkantekoa? Kyse on ihan eri tarpeesta ja matkaketjusta. Jos Vihreillä on todellisia vaihtoehtoja Näsikallion eritasoliittymälle, kertokaa ihmeessä. Niitä voidaan ilman muuta tutkia ja selvitellä.

Kritiikki Näsikallion eritasoliittymää kohtaan on myös sikäli erikoista, että Vihreät kuitenkin tukivat Rantaväylän tunnelin rakentamista koko ryhmänä. Kaikki 10 vihreää valtuutettua äänestivät tunnelin puolesta, vaikka ennen vaaleja mm. Juhana Suoniemi oli kovin kriittinen hankkeelle. Tunneli, jos mikä on autoilua edistävä hanke. Itse vastustin tunnelia henkeen ja vereen, ja olisin halunnut ratkaista Ranta-Tampellan maankäytön bulevardisoinnilla. Mutta tukea ei tullut. Tunneli piti rakentaa. Mutta silloisissa valtuustokeskusteluissa ja lehtikirjoituksissa toin esiin, että eritasoliittymä pitää laskea kustannuksiin, koska se tarvitaan keskustan saavutettavuuden takia. Perustelin asiaa virkamiesten näkemyksillä ja heidän teettämillä liikennemallinnuksilla. Tämä oli siis jo edellisellä valtuustokaudella. Heidän mukaansa keskustan katuverkko ruuhkautuu tulevaisuudessa, jos liittymää ei tehdä. Mutta Vihreät vastustivat eritasoliittymän lisäämistä hankkeeseen ja uhkasivat kaataa koko hankkeen. Kokoomus perääntyi, ja tunneli päätettiin rakentaa torsona. Jos eritasoliittymä olisi aikanaan päätetty rakentaa tunnelin yhteydessä, olisi valtio maksanut siitä 2/3 osaa. Nyt valtio tuskin osallistuu kustannuksiin, vaan koko hoito kaatuu tamperelaisten veronmaksajien syliin. Kalliiksi tuli Vihreiden politikointi.

Suunnittelukokouksessa tehty päätös tarkoitti eritasoliittymän yksityiskohtaisemman suunnittelun aloittamista. Hyötykustannuslaskemat saadaan kyllä myöhemmin, mutta tällä hetkellä on mahdotonta niitä laskea, kun hankkeen kustannuksista ei ole kuin hihasta ravistettu luku. Asiaan palataan vielä monta kertaa. Edessä on ainakin kahden vuoden mittainen suunnitteluprosessi. Lisätietoja asiaan saa kaupungin sivuilta:
http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallituksen_suunnittelukokous/
Kokous_1332017/Keskustan_maanalaisen_eritasoliittyman_j(14642)