Matkaketjut avainasemassa

Keskiviikko 24.2.2021 klo 12.54 - Pekka

Viime maanantain kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen valtion hallinnon kanssa asemakeskuksen kehittämisestä ja kustannusten jaosta. Sopimus koski Itsenäisyydenkadun tunnelin saneerausta, ja ratikkapysäkin yhdistämistä rautatieasemaan.

Käytin valtuuston kokouksessa puheenvuoron, että asemakeskuksen kehittäminen on monella tapaa tärkeää kaupungille. Se on kaupunkikehityshanke ja tuo lisää täydennysrakentamista ydinkeskustaan. Ratapihalla on iso estevaikutus ihmisten kulkuyhteyksiin, ja jatkossa uusien kulkureittien avautumisen myötä tilanne helpottuu.

Tamperelaisten näkökulmasta suurin hyöty asemakeskuksen kehittämisestä liittyy kuitenkin matkaketjune sujuvuuteen. Uusi asemakeskus yhdistää tulavaisuudessa kaukoliikenteen junat ja bussit, lähiliikenteen junat ja bussit, ratikan, taksit, polkupyörät ja autot samaan solmukohtaan. Erilaisten matkojen yhdistäminen on jatkossa helpompaa ja sujuvampaa.

Matkaketjujen kehittäminen on mielestäni keskeinen tapa parantaa joukkoliikeneteen vetovoimaa. Jos ajatellaan oman auton käyttäjää, niin periaatteessa omalla autolla pääsee oven edestä oven eteen. Julkisen liikenteen käyttäjillä puolestaan kokonaismatka saattaa usein koostua usean eri kulkumuodon käyttämisestä. Näin ollen on tärkeää, että kokonaismatkaan sisältyy mahdollisimman vähän odottelua ja kulkuneuvosta toiseen tapahtuvia siirtymisiä. Tässä asemakeskuksen kaltainen konsepti tulee apuun ja luo selkeää lisäarvoa matkaketjujen sujuvuuteen.

Esitys uudesta liikennetoimikunnasta

Tiistai 9.2.2021 klo 8.42 - Pekka

Tein eilen esityksen kaupunginhallituksen kokouksessa liikennetoimikunnan perustamisesta. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tampereella tarvitaan foorumi, jossa eri liikennepuolen toimijat voivat käydä keskustelua ja ottaa kantaa liikenneasioihin.

Ajatuksen taustalla oli hallintosäännön lähetekeskustelussa aikaisemmin tammikuussa käyty keskustelu. Silloin varsinkin kokoomuksen Kalervo Kummola nosti esiin ajatusta yhdyskuntalautakunnan liikennejaoston perustamisesta. Virkamiesvalmistelussa kuitenkin todettiin, ettei maankäytön- ja liikennesuunnittelua ole hyvä erottaa toisistaan. Tämä on totta.

Valmistelussa kuitenkin pohdittiin yhtenä vaihtoehtona kaupunginhallituksen liikennetoimikunnan perustamista. Tartuin tähän ajatukseen, koska viime kaudella apulaispormestarina san paljon palautetta siitä, ettei kaupunki kuuntele tarpeeksi eri toimijoiden näkemyksiä. Palautetta tuli niin polkupyöräilijöiltä, taksiautoilijoilta kuin joukkoliikenteen toimijoilta. Yhteinen foorumi puuttui. Nyt puute on mahdollista korjata.

Kun asiaa valmistellaan, on tärkeää pohtia, mikä on toimikunnan tehtävä ja agenda. Itse näkisin, että toimikunta käsittelisi enemmänkin isoa kuvaa liikennepolitiikasta. Toimikunta voisi ottaa kantaa esim. yleiskaavaan, keskeisiin liikenteen yleissuunnitelmiin, pysäköintipolitiikan linjauksiin ja liikenneverkkorakentamisen kokonaisuuteen.

Liikennetoimikunta koostuisi eri liikennemuotojen edustajista, poliittisista päättäjistä ja viranhaltijoista. Yhteiselle foorumille on tilausta yhä enemmän, kun liikennejärjestelmään tulee uusia toimijoita kuten ratikka ja lähijunaliikenne. Ajatuksena on, että uusi kaupunginhallituksen alainen liikennetoimikunta aloittaisi toimintansa seuraavan valtuustokauden alusta.

Ratikan kakkosvaihe perusteltua toteuttaa

Maanantai 19.10.2020 klo 20.33 - Pekka

Käytin ratikkavaltuustossa nro 2 puheenvuoron ratikan kakkosvaiheen rakentamisen puolesta:

"Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

 Raitiotien rakentaminen on ollut kauaskantoinen ratkaisu. Tänään tehtävällä päätöksellä viemme loppuun jo aikaisemmin linjatun kokonaisuuden. Raitiotietä ei kannata jättää torsoksi, vaan tehdä siitä mahdollisimman toimiva ja tehokas kokonaisuus. SDP tukee raitiotien kakkosvaiheen rakentamista. Perustelen ryhmämme myönteistä kantaa seuraavilla näkökulmilla:

 Ensinnäkin ratikka on paras saatavilla oleva ratkaisu tamperelaisen joukkoliikenteen nostamiseksi kokonaan uudelle tasolle. Kapasiteetiltaan, välityskyvyltään ja energiatehokkuudeltaan ratikka on ylivoimainen mihin tahansa vaihtoehtoon verrattuna. Tosiasiahan on, että maantieteelle Tampere ei mahda mitään. Sijaintimme kahden järven välissä kapealla kannaksella on kaupunkikuvallisesti upea asia, mutta ihmisten liikkuvuuden kannalta epäedullinen. Tarvitsemme tehokkaan joukkoliikennevälineen bussien rinnalle. Ja lähijunat täydentävät kokonaisuutta lähivuosina. Joukkoliikenteen kehittäminen on ollut aina SDP:n tavoitteiden mukaista.

Toiseksi ratikka on kaupunkikehityshanke. Sen avulla varaudutaan kaupungin nopeaan väestökasvuun. Ratikka mahdollistaa tiiviin ja tehokkaan kaupunkirakenteen rakentamisen Hiedanrannassa ja Lentävänniemessä hyvien yhteyksien varsille, joihin hakeutuu myös työpaikkoja sekä palveluita. Ratikan kakkosvaihe mahdollistaa Länsi-Tampereen tasapainoisen kehityksen.

Kolmanneksi kaupungin ja kuntalaisten kannalta ei voida myöskään vähätellä ratikan työllistävää vaikutusta, joka rakennusaikaisina suorina vaikutuksina tulee olemaan 1. vaiheessa noin 2200 ja 2. vaiheessa noin 800 henkilötyövuotta. Suurimmat työllisyysvaikutukset syntyvät kuitenkin ratikan mahdollistamisesta asunto- ja infrarakentamisesta. Ratikan on arvioitu johtavan pitkällä aikavälillä noin 7 miljardin, pääasiassa yksityisiin, investointeihin. Nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa olisi suorastaan hullua kääntää selkänsä tällaisille mahdollisuuksille.

Neljänneksi hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Ryhmämme suhtautuu vakavasti tavoitekustannuksen kasvuun, mutta hanke on edelleen kannattava. Hankkeen hyötykustannusluku on yli yhden, mikä on merkittävää joukkoliikennehankkeelle. Pitää muistaa, että Väyläviraston väylähankkeiden arviointiohje sopii huonosti joukkoliikennehankkeiden kannattavuuden arviointiin. Kaupunkitaloudellinen hyötykustannusluku onkin paljon korkeampi eli 1,69. Siinä on otettu huomioon raitiotien hyötyjä esim. kaupunkirakenteeseen. Allianssimalli on osoittanut toimivuuteensa käytännössä. Ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannuksen arvioitu alitus 26 miljoonalla eurolla on merkittävä. Tavoitekustannuksen alitus on mahdollista myös kakkosvaiheessa.

Viidenneksi joukkoliikenteen käyttö ei ole käyttäjän näkökulmasta tekninen kysymys, vaan kysymys on helppoudesta, sujuvuudesta ja käyttäjäkokemuksesta. Oleellinen kysymys on, miksi yksityisautoilija vaihtaisi yhtäkkiä bussiin, jos se on pidempi tai toimii kaasulla tai sähköllä. Sekä tutkimus että käytännön kokemus osoittavat, että ratikka on kaikkien kansalaisryhmien suosima liikenneväline, jonka käyttökokemusta pidetään miellyttävä.

Ratikka myös lisää tasa-arvoa, koska se tarjoaa todellisen liikkumisen vaihtoehdon autottomille kotitalouksille. Ratikka vähentää liikenteen päästöjä ja liikenneonnettomuuksien määrää. Se parantaa mahdollisuuksiamme leikata liikenteen kasvihuonekaasuja. Ratikan myötä arjen sujuvuus ja kestävyys paranee monelta osin tulevaisuudessa siis myös Länsi-Tampereella.

Näillä perusteilla valtuustoryhmämme kannattaa raitiotien rakentamista Tampereelle."