Infran yhtiöittäminen palautukseen

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli tänään Infra liikelaitoksen yhtiöittämistä. SDP:n valtuustoryhmä esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Esitys voitti äänestyksen äänin 61-3. Ainoastaan Keskusta oli palautusta vastaan. Ohessa esitys ja sen perustelut:

”Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää asian palauttamista valmisteluun, ja että ennen yhtiöittämispäätöstä tulee ratkaista selkeä työnjako kaupungin ja perustettavan yhtiön välillä pohjautuen tekeillä olevaan rajapintaselvitykseen. Asia tuodaan uudelleen päätöksentekoon kaupunginvaltuustoon, tehdyn rajapintaselvityksen ja työnjaon määrittelyn jälkeen.”

Perustelut

Asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen olemme huolissamme perustettavan yhtiön tulevaisuudesta. Asia tuodaan kaupunginvaltuustoon keskeneräisenä ja kovalla kiireellä. Perustelemme palautusta neljällä näkökohdalla.

Marssijärjestys

On hyvin erikoista, että Infra Liikelaitoksen yhtiöittäminen tuodaan kaupunginvaltuustoon päätettäväksi ennen kuin rajapintaselvitys on valmistunut. Selvityksen on määrä valmistua tammikuun lopussa. Miksi tällainen kiire? Liikelaitoksen yhtiöittäminen ei ole pieni asia. Kun asiasta valtuustossa päätetään, olisi päätöksentekijöiden syytä tietää, mikä on perustettavan yhtiön asema ja rooli kaupunkikonsernissa. Nyt rooli on epäselvä. Sitä ei ole vielä määritelty. Eikö ensin pitäisi määritellä yhtiön rooli ja asema, ja sen jälkeen päättää toimintamallista?

Yhtiön rooli ja asema

Mikäli esityksen mukainen Infra-yhtiö perustetaan, on se asemaltaa heikko, ja sen tulevaisuuden näkymät ovat epäsuotuisat. Liikevaihto tulee tuskin kasvamaan, päinvastoin. Ennuste saattaa hyvinkin olla, että yhtiöstä tulee vähitellen hiipuva.

Yhtiöllä voisi kuitenkin olla valoisa tulevaisuus, jos pelkän urakoinnin lisäksi yhtiöön siirrettäisiin osa tilaajan tehtävistä. Esim. kunnossapidon ja kadunrakentamisen tilaaminen olisi luonteva osa uutta yhtiötä. Mikäli näin tapahtuisi, yhtiön liikevaihto vahvistuisi ja voisi jopa kasvaa kasvavassa kaupungissa. Jatkossa ei olisi enää yhtiön kannalta merkityksellistä, kuinka paljon työtä tilattaisiin ulkoa, ja kuinka paljon omalta tuotannolta, koska raha kiertäisi kuitenkin yhtiön kautta.

Tässä yhteydessä olisi oivallinen tilaisuus purkaa nykyinen tupla-tilaajatuottajamalli. Tällä hetkellä sekä tilaaja eli kaupunkikehityksen palvelualue (kapa), että Infra Liikelaitos tilaavat urakointia yksityisiltä urakoitsijoilta. Ne jopa kilpailevat samoista urakoitsijoista. Päällekkäiset toiminnot synnyttävät aina lisäkustannuksia. Ne pitäisi tässä yhteydessä purkaa. Strateginen liikennesuunnittelu tulisi jatkossakin olla kapassa, mutta kadunrakentamisen suunnittelu tai rakentamisen tilaaminen ei ole poliittisesti tai strategisesti merkittävää. Nämä toiminnot voitaisiin siirtää yhtiöön.

Askel kohti yhden rakennuttajan mallia

Katuympäristön keskeinen haaste tällä hetkellä on useiden toimijoiden heikko yhteistyö. Katuympäristössä tilaajan roolissa toimivat kapa, Tampereen Vesi, Tampereen Sähköverkko ja useat teleoperaattorit. Tulevaisuudessa myös Tampereen Raitiotie Oy toimii tilaajana raideinfran ja siihen liittyvien järjestelmien osalta. Urakoitsijan roolissa puolestaan toimivat Infra Liikelaitos, Tampereen Vera ja useat yksityiset yhtiöt. Toimijoiden heikko koordinaatio johtaa siihen, että katuympäristössä tehtävät työt eivät aina suju parhaalla ja tehokkaimmalla tavalla. Katuja suljetaan ja avataan, kun joku toimiva on unohtanut tai ole ehtinyt tekemään omia töitään.

Kaupunkikonsernin edun mukaista olisi, että katuympäristössä olisi toimija, joka vastaisi mahdollisimman laajasta kokonaisuudesta. Jos perustettavaan infrayhtiöön liitettäisiin myös Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkoston saneeraus- ja rakennuttamistoiminta, otettaisiin merkittävä askel kohti yhden rakennuttajan mallia. Myös Sähkölaitoksen toimintojen osalta pitäisi siirtoa selvittää. Tällainen malli toisi kustannussäästöjä ja nopeuttaisi urakointiaikoja, mikä parantaisi myös kuntalaisten sujuvaa arkea.

Seudullisuus

Mikäli uudesta Infra-yhtiöstä tulee pelkkä urakointia harjoittava yhtiö, se ei ole kiinnostava yhteistyökumppani Tampereen seudun muiden kuntien näkökulmasta. Tampereen naapurikuntien tekniset toimet ovat lähinnä tilaajaorganisaatioita, jotka tilaavat ja kilpailuttavat tarvitsemansa urakat. Mutta mikäli perustettava yhtiö olisikin vahvempi toimija, jolla olisi myös tilaajan tehtäviä, sen kiinnostavuus naapurikuntien silmissä nousisi huomattavasti. Seudullisuus olisi siten aidosti oikea mahdollisuus, joka mahdollistaisi yhtiön kasvun sekä kehittymisen.