Yhteisöveroale ei toimi

Viime viikolla uutisoitiin pörssiyhtiöiden historiallisen suurista osinkotuloutuksista osakkeenomistajille. Viime vuoden osintotuotot nousevat yli 10 miljardin, joka on liikevaihtoon suhteutettuna ennätyksellinen. Yhtiöt maksavat ylijäämänsä osakkeenomistajille, eivätkä investoi kasvuun.

Viime vuodelle laskettiin yhteistöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Veroale maksoi veronmaksajille 900 miljoonaa euroa. Perusteluna oli investointien houkuttelu Suomeen. Tilannehan on se, että yritykset eivät investoi, mikä näkyy heikkona talouskasvuna ja työllisyyskehityksenä. 

Eduskuntavaalien jälkeen työnsä aloittavan uuden Eduskunnan ensimmäisiä tehtäviä tulisi olla yhteisöveroalen kriittinen arviointi. Tässä taloustilanteessa ei ole varaa tehdä huonoja päätöksiä. Tarvitsemme kaikki paukut uusien työpaikkojen luomiseen. Olen valmis palaamaan askeleen taaksepäin tässä asiassa. Peruisin veroalen ja laittaisin panostuksia infrarakentamiseen, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, homekoulujen korjauksiin, asunto-osakeyhtiöiden korjaus- ja energia-avustuksiin. Yrittäjyyttä voidaan kannustaa esim. ALV-rajaa nostamalla ja yhteisöveroa uudistamalla siten, että yrityksillä on selkeä kannuste investoida. Nykyinen poistojärjestelmä ei selvästikään toimi. Viron yhteisöveromalli, jossa veroa ei makseta yhtiöön jätettävästä tulosta, kannattaisi selvittää.

Kun katsoo Suomen kilpailijamaiden yhteisöveroasteita, herää kysymys, onko 20 prosentin tasossa järkeä. Saksassa yhteisvöveroaste on 29 % ja Ruotsissa 22 %. Saksan talouskasvu on vahvaa ja työllisyyskehitys hyvässä nousussa. Kansallinen kilpailukyky riippuu muistakin asioista kuin yhteisöverotasosta.