Vaaleja on liikaa



Sinänsä tarpeellisen SOTE-uudistuksen myötä syntyy Suomeen
uusi hallinnontaso eli hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden päättäjät
valitaan aluevaaleilla, joten saamme viidennet valtakunnalliset vaalit kunta-,
eduskunta-, EU- ja presidentinvaalien lisäksi. Nämä kaikki vaalit käydään eri
aikoina.

Jatkossa Suomen vaaliaikataulu näyttääkin tältä: Vuonna 2022 aluevaalit, vuonna 2023 eduskuntavaalit, vuonna 2024 kaksi kierrosta presidentinvaaleja ja EU-vaalit. Vuonna 2025 on jälleen kuntavaalit, 2026 aluevaalit ja 2027 eduskuntavaalit.

Viime kuntavaalien äänestysaktiivisuus laski 55 prosenttiin. Alhaista äänestysaktiivisuutta voidaan selitellä koronalla ja kesällä, mutta
tosiasiassa melkein puolet jätti äänestämättä. Kuntien asiat eivät ihmisiä
näköjään kiinnostaneet.

Mutta mikähän mahtaa olla kuntavaalien
äänestysaktiivisuus jatkossa, kun kuntien tehtäväkenttä supistuu
sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueille? Samoin on hyvä pohtia, kuinka moni vaivautuu vaaliuurnille aluevaaleissa. Veikkaan, että alle puolet. Näin on käynyt EU-vaaleissa, joissa äänestysaktiivisuus on ollut 40 prosentin paikkeilla.

Kun lähes puolet äänioikeutetuista jättää käyttämättä äänioikeuttaan, on syytä olla huolissaan demokratian tilasta. Tilannetta ei paranna se, että suomalaisia vaivataan ääniuurnille lähes joka vuosi. Lisäksi moni ei
hahmota, mistä asioista päätetään milläkin tasolla. Hyvinvointialueiden tulo
sekoittaa tilannetta entisestään. Lisäksi puolueista on tullut lähes pelkkiä
vaaliorganisaatioita, kun aina on jokin vaali tulossa. Panostukset
ohjelmatyöhön ja järjestölliseen kehittämiseen ovat jäänyt liian vähälle
huomiolla.

Nyt olisi otettava järki käteen. Vaaleja kannattaisi niputtaa yhteen, jolloin äänestäjät ottaisivat kantaa yleisellä tasolla, millaista politiikkaa halutaan tehtävän. Ruotsissa on iät ja ajat pidetty kunta-, alue-ja valtiopäivävaalit aina samaan aikaan. Äänestysaktiivisuus onkin Ruotsissa huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Tässä tapauksessa Ruotsin tie olisi myös Suomen tie.


Pekka Salmi
Kirjoittaja on Tampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja