Vaaleja on liikaa
Sinänsä tarpeellisen SOTE-uudistuksen myötä syntyy Suomeen
uusi hallinnontaso eli hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden päättäjät
valitaan aluevaaleilla, joten saamme viidennet valtakunnalliset vaalit kunta-,
eduskunta-, EU- ja presidentinvaalien lisäksi. Nämä kaikki vaalit käydään eri
aikoina.
Viime kuntavaalien äänestysaktiivisuus laski 55 prosenttiin. Alhaista äänestysaktiivisuutta voidaan selitellä koronalla ja kesällä, mutta
tosiasiassa melkein puolet jätti äänestämättä. Kuntien asiat eivät ihmisiä
näköjään kiinnostaneet.
Mutta mikähän mahtaa olla kuntavaalien
äänestysaktiivisuus jatkossa, kun kuntien tehtäväkenttä supistuu
sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueille? Samoin on hyvä pohtia, kuinka moni vaivautuu vaaliuurnille aluevaaleissa. Veikkaan, että alle puolet. Näin on käynyt EU-vaaleissa, joissa äänestysaktiivisuus on ollut 40 prosentin paikkeilla.
Kun lähes puolet äänioikeutetuista jättää käyttämättä äänioikeuttaan, on syytä olla huolissaan demokratian tilasta. Tilannetta ei paranna se, että suomalaisia vaivataan ääniuurnille lähes joka vuosi. Lisäksi moni ei
hahmota, mistä asioista päätetään milläkin tasolla. Hyvinvointialueiden tulo
sekoittaa tilannetta entisestään. Lisäksi puolueista on tullut lähes pelkkiä
vaaliorganisaatioita, kun aina on jokin vaali tulossa. Panostukset
ohjelmatyöhön ja järjestölliseen kehittämiseen ovat jäänyt liian vähälle
huomiolla.
Pekka Salmi
Kirjoittaja on Tampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja