Ratikka on fiksua
kaupunkikehitystä
Suomessa suunnitellaan uusia
raitioteitä niin pääkaupunkiseudulla, Turussa kuin Tampereella. Myös Oulussa
selvitetään raitiotien mahdollisuuksia. Se ei ole sattumaa. Raideliikenteen
kehittäminen vastaa kaupunkien kestävän kasvun tarpeeseen.
Suurten kaupunkiseutujen
merkitys koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen keskittyminä on Suomen
kilpailukyvyn ja kansantalouden kannalta ratkaisevaa.
Kaupunkiseutujen kasvun
tukeminen ei ole pois maakunnista. Yliopistokaupungit ovat innovaatiokeskuksia,
jotka tuottavat osaavaa työvoimaa ja synnyttävät uusia teknologioita ja
palveluita koko maan elinkeinoelämälle.
Vetovoimainen joukkoliikenne
mahdollistaa kaupunkiseutujen väliset ja sisäiset työssäkäynti- ja
asiointialueet. Raideliikenne on väline ottaa kaupunkien kasvu kestävästi
haltuun.
Norjan Bergen on tästä hyvä
esimerkki. Suurin piirtein Tampereen kokoisessa kaupungissa otettiin käyttöön
raitiotie vuonna 2008. Se on vauhdittanut hämmästyttävällä tavalla
kaupunkikehitystä.
Raitiotie yhdessä
bussilinjojen kanssa on nostanut kuudessa vuodessa joukkoliikenteen
matkustajamääriä 60 prosentilla. Raitiotien varrelle on noussut asuntoja,
palveluja ja liikealueita niin vauhdikkaasti, että nämä investoinnit ylittävät
jo 14-kertaisesti raitiotien kustannukset.
Raitiotie on muuallakin
havaittu olevan yhtä paljon kaupunkikehityksen alusta kuin joukkoliikennehanke.
Euroopassa on 1980-luvun jälkeen avattu tai suunnitteilla lähes sata modernia
raitiotiejärjestelmää. Suomalaisten kaupunkien on
korkea aika päästä tähän buumiin mukaan.
Raitiotietä ei tule nähdä vastakohtana kaupunkien välisen
liikenteen kehittämiselle. Se on olennainen osa kestävää joukkoliikennettä,
joka perustuu sujuvaan raideliikenteeseen niin kasvukeskusten sisällä kuin
niiden välisillä kasvukäytävillä.
Nopeat
junayhteydet yhdistävät kaupunkiseudut toisiinsa. Lähijunaliikenne yhdistää
kaupunkiseudun sisällä kuntakeskukset toisiinsa.
Raitiotie
yhdistää suurten kaupunkien kampusalueet, keskustat ja asuin- ja yritysalueet toisiinsa.
Kaupungeilla on ollut vaikeuksia vastata kasvavaan
asuntokysyntään.
Raitiotie on katalyytti, joka synnyttää houkuttelevia
asuinympäristöjä ja täydennysrakentamisen paikkoja. Esimerkiksi Tampereen
ratikkahanke on 23 kilometriä pitkä ”kasvukäytävä”. Sen varrelle rakennetaan
vuoteen 2025 mennessä yli 16 000 asuntoa ja vetovoimaista
kaupunkiympäristöä, missä on paljon myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
Samalla tavalla muiden kaupunkien raidehankkeet edistävät asuntotuotantoa.
Valtiolla on hyvät perusteet osallistua sitoumustensa mukaisesti
raitioteiden rahoittamiseen. Ratikka tuo rahat moninkertaisesti takaisin kasvun
vauhdittajana.
Anna-Kaisa Ikonen
Tampereen pormestari
Pekka Salmi
Tampereen apulaispormestari,
kaupunkiympäristön
kehittäminen