Ratikka on fiksua kaupunkikehitystä

Suomessa suunnitellaan uusia raitioteitä niin pääkaupunkiseudulla, Turussa kuin Tampereella. Myös Oulussa selvitetään raitiotien mahdollisuuksia. Se ei ole sattumaa. Raideliikenteen kehittäminen vastaa kaupunkien kestävän kasvun tarpeeseen.

Suurten kaupunkiseutujen merkitys koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen keskittyminä on Suomen kilpailukyvyn ja kansantalouden kannalta ratkaisevaa.

Kaupunkiseutujen kasvun tukeminen ei ole pois maakunnista. Yliopistokaupungit ovat innovaatiokeskuksia, jotka tuottavat osaavaa työvoimaa ja synnyttävät uusia teknologioita ja palveluita koko maan elinkeinoelämälle.

Vetovoimainen joukkoliikenne mahdollistaa kaupunkiseutujen väliset ja sisäiset työssäkäynti- ja asiointialueet. Raideliikenne on väline ottaa kaupunkien kasvu kestävästi haltuun.

Norjan Bergen on tästä hyvä esimerkki. Suurin piirtein Tampereen kokoisessa kaupungissa otettiin käyttöön raitiotie vuonna 2008. Se on vauhdittanut hämmästyttävällä tavalla kaupunkikehitystä. Raitiotie yhdessä bussilinjojen kanssa on nostanut kuudessa vuodessa joukkoliikenteen matkustajamääriä 60 prosentilla. Raitiotien varrelle on noussut asuntoja, palveluja ja liikealueita niin vauhdikkaasti, että nämä investoinnit ylittävät jo 14-kertaisesti raitiotien kustannukset.

Raitiotie on muuallakin havaittu olevan yhtä paljon kaupunkikehityksen alusta kuin joukkoliikennehanke. Euroopassa on 1980-luvun jälkeen avattu tai suunnitteilla lähes sata modernia raitiotiejärjestelmää. Suomalaisten kaupunkien on korkea aika päästä tähän buumiin mukaan.

Raitiotietä ei tule nähdä vastakohtana kaupunkien välisen liikenteen kehittämiselle. Se on olennainen osa kestävää joukkoliikennettä, joka perustuu sujuvaan raideliikenteeseen niin kasvukeskusten sisällä kuin niiden välisillä kasvukäytävillä. Nopeat junayhteydet yhdistävät kaupunkiseudut toisiinsa. Lähijunaliikenne yhdistää kaupunkiseudun sisällä kuntakeskukset toisiinsa.

Raitiotie yhdistää suurten kaupunkien kampusalueet, keskustat ja asuin- ja yritysalueet toisiinsa. Kaupungeilla on ollut vaikeuksia vastata kasvavaan asuntokysyntään.

Raitiotie on katalyytti, joka synnyttää houkuttelevia asuinympäristöjä ja täydennysrakentamisen paikkoja. Esimerkiksi Tampereen ratikkahanke on 23 kilometriä pitkä ”kasvukäytävä”. Sen varrelle rakennetaan vuoteen 2025 mennessä yli 16 000 asuntoa ja vetovoimaista kaupunkiympäristöä, missä on paljon myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Samalla tavalla muiden kaupunkien raidehankkeet edistävät asuntotuotantoa.

Valtiolla on hyvät perusteet osallistua sitoumustensa mukaisesti raitioteiden rahoittamiseen. Ratikka tuo rahat moninkertaisesti takaisin kasvun vauhdittajana.

Anna-Kaisa Ikonen Tampereen pormestari

Pekka Salmi Tampereen apulaispormestari, kaupunkiympäristön kehittäminen