Koulutusjärjestelmä tuottaa pitkäaikaistyöttömiä

Suomen talous ja työllisyys nousevat kohisten. Maailman markkinoilla vuoden 2015 lopussa tapahtunut käänne on tuonut tilauksia ja työmahdollisuuksia teollisuuteen. Rakennusala kasvaa kaupungistumisen vaikutuksesta. Kasvun tulpaksi on kuitenkin muodostumassa pula osaajista. Toisaalta pitkäaikaistyöttömiä on yli 80 000. Meillä on siis samaan aikaan puutetta osaavista työntekijöistä, ja toisaalta osa ihmisistä syrjäytyy työstä.

Olen koko poliittisen urani pohtinut pitkäaikaistyöttömyyden juurisyitä. Tampereellatyöttömyys ei laskenut edes talouden huippuvuotena 2008 alle 10 prosentin. Taustalla oli rakenteellinen muutos, jossa osa teollisuuden työpaikoista oli siirtynyt halpatyövoimamaihin. Heikosti koulutetuille ei ollut enää töitä. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole kuitenkaan kadonnut, vaikka suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle, ja työelämään on tullut paremmin koulutettuja ikäluokkia.

Tilastokeskuksen mukaan 25-55-vuotiaista peräti 15-18 prosentilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto kokonaan. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömistä lähes kolmasosalla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla onkin juuri

heikko koulutustaso. Lisäksi monet kärsivät terveydellisistä ongelmista.

Suomen sinänsä laadukkaassa ja korkeatasoisessa koulutusjärjestelmässä onkin valuvika. Peruskoulun jälkeen lähes koko ikäluokka jatkaa lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Jossain vaiheessa seinä tulee vastaan, ja yli 10 prosenttia nuorista keskeyttää opintonsa. Joka neljäs keskeyttäjä on ilmoittanut syyksi rahapulan. Pienituloisissa perheissä ei ole varaa kouluttaa lapsia peruskoulun jälkeen.

Toisen asteen koulutus on uudistettava. Ensi vaiheessa opiskelumateriaalit tulisi olla maksuttomia. Pitkällä aikavälillä oppivelvollisuus tulisi ulottaa koskemaan toista astetta. Myös koulutusta itsessään on uudistettava, jotta erilaiset oppijat pysyvät mukana opetuksessa. Nämä toimenpiteet lisäisivät valtion ja kuntien kuluja, mutta toisaalta nuorten syrjäytyminen vähentyisi huomattavasti ja pitkäaikaistyöttömyyden juurisyihin päästäisiin käsiksi.

Koulutusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana miljoona euroa yhteiskunnalle. Tähän ei pienellä kansakunnalla ole varaa.

Pekka Salmi (sd.)
Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja