Kansallinen kaupunkipuisto kertoo Tampereen tarinan

Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys käynnistyi syksyllä 2013 Matti Höyssän (kok) valtuustoaloitteen pohjalta. Tarveselvitys on nyt valmis, ja se käsitellään kaupunginhallituksessa syyskuussa. Mikäli kaupunginhallitus päättää hyväksyä tarveselvityksen ja käynnistää hakuprosessin, on edessä vielä paljon selvitettävää ja suunniteltavaa. Kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksen
pohjalta.

Kaupunkipuiston tarkastelualue pohjautuu Tampereen ainutlaatuiseen teollisuushistoriaan sekä sijaintiin järvien ja harjujen solmukohdassa eli Tampereen tarinaan. Tampereen tarina ja siihen pohjautuva alue on maassamme ainutlaatuinen, eikä vastaavaa ole Suomen muissa kansallisissa kaupunkipuistoissa.

Tampereen maisemaa hallitsevat Pyynikin harju, järvet ja Tammerkoski. Kauppi-Niihaman selänne on laajin viheralueemme kantakaupungissa. Teollisuuskaupunkihistoriasta kertovat erityisesti Tammerkosken varren tehtaat. Teollistuminen ja maaltamuutto synnyttivät työväen asuntoalueita kuten Pispalan ja Petsamon.

Hämeenkatu ja Keskustori kirkkoineen ovat keskustan merkittävimpiä julkisia ulkotiloja, joilla on myös kansallista arvoa. Koskenvarren puistonauha ja Hämeenpuisto ovat kaupunkilaisten olohuoneita. Ajallista syvyyttä kaupunkipuistoon toisivat Reuharinniemen rautakautiset kalmistot.

Kaupunkipuiston tärkein merkitys tamperelaisille olisi rakennetun kulttuuriympäristön, luonnonympäristön ja puistojen vaaliminen sekä suojelu nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten. Kasvavassa kaupungissa täytyy pysähtyä välillä pohtimaan, mikä on säilyttämisen arvoista. Kasvun pitää olla kestävää kulttuuri- ja luonnonympäristön näkökulmasta.

Kaupunkipuiston avulla pystymme kertomaan Tampereen tarinaa niin
tamperelaisille kuin matkailijoillekin. Matkailun ja kaupunkimarkkinoinnin kehittämisen kannalta kaupunkipuisto antaakin mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Niitä on vain osattava hyödyntää.

Pekka Salmi (sd)
Apulaispormestari