Ilmastonmuutos haastaa liikuntapalvelut

Liikkumattomuus on yksi vakavimpia terveysuhkia yhteiskunnalle. Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden suorat kokonaiskustannukset Tampereen osalta ovat 24 milj. euroa ja tuottavuuskustannukset 167 milj. euroa.Yhteensä siis 191 milj. euroa vuodessa.

Arkiliikunnan merkitys erityisenä edistämiskohteena nousee vahvasti esiin, koska sillä on keskeinen vaikutus tavallisten kansansairauksien riskien pienemiselle ja näin ollen myös terveydenhuollon kustannusten vähenemiselle. Puhumattakaan elämän laadusta. Liikkumattomuus on mm. keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä.

Me elämme ilmastonmuutoksessa. Liikuntapaikkarakentamisessa pitää nyt katsoa tarkemmin tulevaisuuteen. Varsinkin talviliikuntalajit ovat kärsineet ilmaston lämpenemisestä. Sorsapuiston tekojääradan huima suosio osoittaa, että luistelijoita ja mailapelien harrastajia kaupungista löytyy. Kaupungin tulisi laatia suunnitelmat tekojääratojen rakentamisesta eri puolille kaupunkia. Tulevaisuudessa tekojääradat voisivat olla mm. Tesomalla, Hervannassa ja Kaukajärvellä. Kynnys harrastaa pitää tehdä mahdollisimman matalaksi.

Näen tärkeänä, että hiihtäjien harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi
selvitettäisiin hiihtoputken rakentamista Tampereelle. Lumen varastoinnin
ansiosta hiihtokausi ei ole täysin sääolosuhteiden armoilla, mutta
ilmastonmuutoksen myötä hiihtokausi on silti lyhyt.

Leikkipuistojen, päiväkotien ja koulujen pihojen ja muiden ulkoilupaikkojen
rakentamisessa sateiden ja tuulien lisääntyminen pitää huomioida. Huollon pitää toimia säätilan eikä kalenterin mukaan. Uusille innovaatioille on tilausta. Sääolosuhteista riippumattomat liikuntapaikat, kuten uimahallit ja liikuntahallit, on sijoitettava tasapuolisesti eri puolille kaupunkia.