Lylystä SDP:n pormestariehdokas

Keskiviikko 27.1.2021 klo 20.14 - Pekka

Pormestari Lauri Lyly valittiin tänään SDP:n pormestariehdokkaaksi Tampereella. Yksimielisen päätöksen teki SDP:n paikallinen puolueväki. Marssijärjestys kohti kuntavaaleja on nyt selvä. Ensi viikolla asetamme loput 14 ehdokasta, ja sitten paketti on kasassa.

Olen todella iloinen, että Lauri oli käytettävissä. Hän on hoitanut vaativan tehtävän vaativana aikana erinomaisesti. Hänen kaudellaan on saatu hyviä tuloksia aikaan. Kaupunkia on kehitetty määrätietoisesti unohtamatta yhteiskunnan heikompiosaisia. Talous on saatu tasapainoon ja kuntalaisten peruspalveluista pidetty kiinni. Tästä on hyvää jatkaa.

Näinä vaikeina aikoina tarvitaan johtajuutta. Olen seurannut niin Laurin kuin Sannan edesottamuksia koronakriisin keskellä. Täytyy sanoa, että meillä on ollut upeat ja osaavat johtajat niin valtakunnan kuin paikallisen päätöksenteon tasoilla. Ja kummatkin johtajat ovat ehdokaslistoillamme viemässä meitä toiseen peräkkäiseen vaalivoittoon. Nyt täytyy tehdä nöyrästi työtä hyvän vaalimenestyksen eteen, ja kääntää kaikki kivet mahdollisimman hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Ilmastonmuutos haastaa liikuntapalvelut

Maanantai 25.1.2021 klo 21.00 - Pekka

Tamperelainen julkaisi viime viikolla kolumnini ilmastonmuutoksen vaikutuksista liikuntapalveluihin:

"Ilmastonmuutos haastaa liikuntapalvelut

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään monin tavoin. Viime vuosina olemme tottuneet pitkään syksyyn. Viime syksykin runsaine sateineen kesti syyskuusta joulukuun loppupuolelle. Talvi alkoi vasta joulun alla. Uusi normaali haastaa kaupungin toiminnot mm. liikuntapalvelut.

Liikkumattomuus on yksi vakavimpia terveysuhkia yhteiskunnalle. Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden suorat kokonaiskustannukset Tampereen osalta ovat 24 milj. euroa ja tuottavuuskustannukset 167 milj. euroa. Yhteensä siis 191 milj. euroa vuodessa.

Arkiliikunnan merkitys erityisenä edistämiskohteena nousee vahvasti esiin, koska sillä on keskeinen vaikutus tavallisten kansansairauksien riskien pienemiselle ja näin ollen myös terveydenhuollon kustannusten vähenemiselle. Puhumattakaan elämän laadusta. Liikkumattomuus on mm. keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä.

Me elämme ilmastonmuutoksessa. Liikuntapaikkarakentamisessa pitää nyt katsoa tarkemmin tulevaisuuteen. Varsinkin talviliikuntalajit ovat kärsineet ilmaston lämpenemisestä. Sorsapuiston tekojääradan huima suosio osoittaa, että luistelijoita ja mailapelien harrastajia kaupungista löytyy. Kaupungin tulisi laatia suunnitelmat tekojääratojen rakentamisesta eri puolille kaupunkia. Tulevaisuudessa tekojääradat voisivat olla mm. Tesomalla, Hervannassa ja Kaukajärvellä. Kynnys harrastaa pitää tehdä mahdollisimman matalaksi.

Näen tärkeänä, että hiihtäjien harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi selvitettäisiin hiihtoputken rakentamista Tampereelle. Lumen varastoinnin ansiosta hiihtokausi ei ole täysin sääolosuhteiden armoilla, mutta ilmastonmuutoksen myötä hiihtokausi on silti lyhyt.

Leikkipuistojen, päiväkotien ja koulujen pihojen ja muiden ulkoilupaikkojen rakentamisessa sateiden ja tuulien lisääntyminen pitää huomioida. Huollon pitää toimia säätilan eikä kalenterin mukaan. Uusille innovaatioille on tilausta. Sääolosuhteista riippumattomat liikuntapaikat, kuten uimahallit ja liikuntahallit, on sijoitettava tasapuolisesti eri puolille kaupunkia.

Pekka Salmi
Tampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja"

Talous nousee ylijäämäiseksi

Maanantai 25.1.2021 klo 17.45 - Pekka

Ohessa kaupunginvaltuustossa käyttämäni puheenvuoro liittyen kaupungin tilinpäätösennusteeseen:

"Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Viime vuoden talous oli varsinaista vuoristorataa.

Viime vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä tehdyt vaikeat päätökset nostivat kaupungin talouden monien vuosien alijäämien jälkeen tasapainoon. Talous oli tasapainossa myös alkuvuonna. Taustalla oli valtuustokauden aikana tehdyt 60 miljoonan euron säästöt ja 30 miljoonan euron tulopohjan laajentamiset mm. kuntaveron korotus.

Koronaepidemian rantautuminen Suomeen viime maaliskuussa vei kuitenkin pohjan tehdyltä työltä.

Tilanne kuitenkin muuttui syksyn aikana. Saamme pitkälti kiittää Sanna Marinin johtamaa hallitusta siitä, että kuntatalous on näin hyvässä tilassa. Hallituksen tekemät ratkaisut ovat lievittäneet ahdinkoamme merkittävästi. Kuluvan vuoden ennuste osoittaakin, että olemme pääsemässä selvästi positiiviseen tulokseen. Tämä on enemmän kuin loistava asia tässä tilanteessa ja helpottaa myös kuluvan vuoden taloutta.

Onneksemme meillä on ollut pätevät ja osaavat johtajat niin valtakunnan kuin paikallisella päätöksenteon tasolla.

Haluan tässä yhteydessä lausua myös omat ja ryhmäni kiitokset kaupungin henkilöstölle, joka on venynyt ja joustanut erinomaisella tavalla tässä vaikeassa tilanteessa. Kaupunki on onnistunut välttämään lomautukset, mikä on ollut tässä tilanteessa oikea ratkaisu."

Mukaan vaalityöhön

Maanantai 18.1.2021 klo 11.18 - Pekka

Tampereen SDP nimesi minut viime viikon maanantaina kuntavaaliehdokkaaksi. Ehdokkaita asetettiin yhteensä 85. Loput 15 henkilöä asetetaan myöhemmin eli SDP:lle tulee täysi 100 ehdokkaan lista.

Olen käynnistelemässä omaa vaalityötäni. Järjestän lähiaikoina tilaisuuden, jossa päästään keskustelamaan Tampereen asioista. Tampere on hyvä paikka asua. Täällä on monta asiaa, joista voimme olla ylpeitä. Mutta hyvät asiat eivät ole itsestään selvyyksiä. Lisäksi parannettavaa on aina. Tampereella on myös monia haasteita kuten korkea työttömyys, eriarvoisuuden kasvu, ilmastokysymykset, palveluiden riittävyys niin päiväkotien, koulujen, vanhuspalveluiden kuin terveyspalaveluiden osalta. Työtä entistä paremman Tampereen puolesta siis tarvitaan. Tervetuloa mukaan vaalityöhön!

Näpit irti Kauppi Niihamaasta

Maanantai 23.11.2020 klo 18.17 - Pekka

Kaupunginvaltuusto käsitteli tänään kaksi vuotta sitten tekemääni valtuustoaloitetta Kauppi-Niihamaan metsien suojelemisesta. Kaksi vuotta sitten oli ilmassa selkeä uhka Niihamaan arvokkaille luontokohteille. Virkamiestyöryhmä oli laatinut kolme vaihtoehtoa Ruotulan golf-kentän kehittämiseksi. Yksi vaihtoehdoista olisi siirtänyt golf-ratoja syvälle Niihamaahan jopa Niihamaan majalle asti. Peräti 42 hehtaaria vanhoja metsäalueita olisi kaadettu golf-kenttien tieltä. Myös kansallisen kaupunkipuiston silloinen aluerajaus oli jättämässä ison osan Niihamaan vanhoista metsistä puiston ulkopuolelle.

Valtuustoaloite on tehnyt tehtävänsä. Uhka Niihamaan vanhojen metsien kaatamiselta on ainakin toistaiseksi väistynyt. Kansallisen kaupunkipuiston aluerajausta on muutettu ja kyseiset Niihamaan alueet on otettu aluerajaukseen mukaan. Myös golf-kentän suunnitelmat ovat muuttuneet, ja tällä hetkellä golf-ratoja ollaan siirtämässä vanhojen peltoalueiden päälle Alasen järven suunnalla. Vanhoja peltoalueita viljeltiin vielä 1960-luvulla, joten niiden puusto on vielä suhteellisen nuorta. Luontoarvot eivät ole niin arvokkaita kuin syvällä Niihamaassa.

Olen tyytyväinen aloitteeni vaikutuksiin ja sen vastaukseen. Aloitteen ja sen saaman vastauksen voit lukea tästä.

Talousarvioesitys tukee työllisyyttä

Maanantai 16.11.2020 klo 11.24 - Pekka

Ohessa talousarviovaltuustossa pitämäni ryhmäpuheenvuoro:

"Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kuntakenttää ja myös Tampereen kaupungin toimintaympäristöä määrittävät kansainväliset ja kansalliset muutosvoimat. Aikaisemmin niistä ovat olleet merkittävimmät kaupungistuminen, globalisaatio, ilmaston muutos ja väestön ikääntyminen. Kuluvana vuonna kohtasimme uuden muutosvoiman: maailmanlaajuisen koronaepidemian. Kaupungin talous kytkeytyy suoraa tai välillisesti näihin muutosvoimiin.

Kaupungin talouden kuva on ollut viimeisen 10 vuotta epävakaa. Taustalla on ollut tulopohjan heikko kehitys, ja toisaalta palvelutarpeen voimakas kasvu kaupungin kasvaessa aikaisempaa nopeampaa tahtia. Viime vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä tehdyt vaikeat päätökset nostivat kuitenkin kaupungin talouden tasapainoon. Taustalla oli valtuustokauden aikana tehdyt 60 miljoonan euron säästöt ja 30 miljoonan euron tulopohjan laajentamiset mm. kuntaveron korotus. Koronaepidemian rantautuminen Suomeen viime maaliskuussa vei kuitenkin pohjan tehdyltä työltä.

Saamme pitkälti kiittää Sanna Marinin johtamaa hallitusta siitä, että kuntatalous on näinkin hyvässä tilassa. Hallituksen tekemät ratkaisut ovat lievittäneet ahdinkoamme noin 70 miljoonalla euroilla. Kuluvan vuoden ennuste osoittaakin, että olemme pääsemässä positiiviseen tulokseen. Tämä on enemmän kuin loistava asia tässä tilanteessa ja helpottaa myös ensi vuoden talouden suunnittelua. Pitää kuitenkin muistaa, että hienon tilanteen taustalla on myös vahva työ talouden sopeuttamiseksi. Siitä kiitokset kaikille vastuullisille valtuustoryhmille ja etenkin pormestari Lauri Lylylle. Onneksemme meillä on ollut pätevät ja osaavat johtajat niin valtakunnan kuin paikallisella päätöksenteon tasolla.

Haluan tässä yhteydessä lausua myös omat ja ryhmäni kiitokset kaupungin henkilöstölle, joka on venynyt ja joustanut erinomaisella tavalla tässä vaikeassa tilanteessa. Kaupunki on onnistunut välttämään lomautukset, mikä on ollut tässä tilanteessa oikea ratkaisu. Kiitos teille kaikille, teette arvokasta työtä!

Pormestari Lauri Lylyn talousarvioehdotus on Sosialidemokraattien näkökulmasta erinomainen. Se on sosiaalinen ja elvyttävä. Se luo juuri sellaista talouspolitiikkaa, jota tässä hetkessä tarvitaan. Alijäämä on siedettävällä tasolla, peruspalvelut saadaan turvattua, kaupungin kasvuun satsataan ja viedään eteenpäin useita sosialidemokraateille tärkeitä tavoitteita. Vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi noin 17 miljoonan alijäämäinen esitys on hyvä suoritus. Moni muu suuri kaupunki on paljon enemmän pakkasen puolella tai yrittävät sinnitellä epärealistisen menoennusteen kanssa.

Talousarvioehdotuksen keskeisin viesti on, että myös vaikeina aikoina kaupunki huolehtii niin ikäihmisistään, lapsistaan ja nuoristaan. Kaikki pidetään mukana ja palvelulupauksista pidetään kiinni.

Lylyn esityksensä on huomioitu sivistys- ja kulttuurilautakunnan toivomusponnet, jotka koskivat esimerkiksi ryhmäkokoja, kesäkerhoja, alimpien luokkien opetuksen ja liikuntapaikkojen maksujen tason säilyttämistä. Perusopetuksessa kaupunki varautuu opetuksen järjestämiseen 450 uudelle oppilaalle. Näin ollen perusopetuksen ryhmäkoot säilyvät ennallaan, eikä opetuksen laadusta tingitä. Varhaiskasvatuksessa laatutasosta pidetään kiinni. Sosialidemokraateille on ollut kunnia asia, että koulutuksesta ei leikata tällä kaudella. Tämä linja on ollut johdonmukainen. SDP:n valtuustoryhmä kannattaa koulutukseen ja sivistykseen panostamisista. Ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa.

Koulutuksen osalta panostetaan myös seiniin. Taloussuunnitelmakaudella rakennetaan ja peruskorjataan poikkeuksellisen paljon kouluja ja päiväkoteja. Ensi vuonna kouluihin ja päiväkoteihin satsataan peräti 80 miljoonaa euroa. Iso osa tästä rahasta menee nimeen omaan sisäilmaongelmien poistamiseen. Lapsille ja nuorille taataan turvalliset, nykyaikaiset ja terveelliset oppimis- ja työskentelytilat.

Talousarvioesityksen vahva sosiaalinen pohjavire näkyy myös sosiaali- terveydenhoitopalveluissa. Myös sosiaali- ja terveyslautakunnan toivomusponnet on huomioitu esityksessä hyvin. Lisärahoitusta kohdennetaan muun muassa vastaanottopalveluihin, ikäihmisten palveluihin sekä psykososiaalisen tuen palveluihin sekä lisää ruokajakeluun 100 000 euroa. Esimerkiksi ikäihmisten palveluihin satsataan miljoona euroa lisää rahaa jo lautakunnan päättämien rahojen lisäksi. Nämä rahat tulevat todelliseen tarpeeseen, koska huolenpitoa ja hoivaa tarvitsevien ikäihmisten määrä kasvaa jatkuvasti.

Talousarvioneuvotteluissa koalition valtuustoryhmiltä ja Vasemmistoliitolta tuli erittäin tärkeitä esityksiä, jotka pormestari Lyly esitti omassa puheenvuorossaan. Kannatan lämpimästi lisäpanostuksia päihdehuoltoon, mielenterveyspalveluihin, kotouttamispalveluihin ja lasten suojeluun. Näistä asioista on puhuttu hyvin paljon menneen vuoden aikana, ja on hyvä, että puheet muuttuvat myös euroiksi talousarviossa. Emme saa ummistaa silmiämme niiltä moninaisilta ongelmilta, joita tamperelaiset kohtaavat päivittäin.

Kaupungin työllisyysaste on vaihdellut voimakkaasti vaalikauden aikana. Koronaepidemian aiheuttama työttömyysaalto on onneksi tasaantunut, mutta tilanne jatkuu edelleen vakavana. On äärimmäisen tärkeää, että työllisyydenhoidon kuntakokeilu tekee paluun ja saamme tilanteen jälleen paremmin haltuun. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien työllistämiseen sekä aktivointiin kannattaa panostaa. Pormestari Lylyn ehdotus tukee myös vahvasti työllisyyttä: investoinnit ovat korkealla tasolla ja työllisyyden hoitoon panostetaan lisää rahaa. Käsittääkseni investointitaso, 271 miljoonaa euroa, on ennätyksellisen korkea. On selvää, ettei investointitaso voi olla jatkossa näin korkea, mutta tässä taloustilanteessa se on oikeaa politiikkaa. Korkotaso on edelleen äärimmäisen alhainen, ja kaupunki saa lainaa lähes nolla koroilla. Lisäksi rakennussektorilta on vapautumassa kapasiteettia ensi vuonna, kun rakentamisen arvioidaan laskevan. Jos nyt ei ole uskallusta investoida, niin koska sitten?

Ensi vuosi tulee olemaan liikunta- ja kulttuuripalveluiden osalta merkittävä vuosi. Talousarvioehdotuksessa liikuntaolosuhteita parannetaan. Sorsapuiston tekojäärata valmistuu ja toimii liikuntakenttänä myös kesäisin. Kaupin uusi huoltorakennus valmistuu. Tammelan stadionin rakentaminen alkaa, ja lähivuosina saamme vihdoin jalkapalloilun olosuhteet kuntoon. Kansi-Areena valmistuu loppuvuodessa, ja uusi monitoimiareena palvelee niin Tapparan ja Ilveksen otteluiden kuin lukuisten tapahtumien pitopaikkana. Myös skeittauksen olosuhteista pidetään kiinni, kun talousarvioehdotuksessa varataan rahat Hiedanrannan skeittihallille. Tämä satsaus varmistaa myös skeittilukion toimintaedellytykset. Kauan odotettu ja toivottu Tampereen taidemuseon laajennus ja perusparannus saa ensi vuonna suunnittelurahansa. Hanke on äärimmäisen tärkeä paitsi taiteen edistämisen niin myös läntisen keskustan kehittämisen osalta.

Lisäksi liikuntapaikkojen maksut pidetään ennallaan, mikä on tärkeää seurojen talouden kannalta. Lisäksi koalition sopimassa ja SDP:n valtuustoryhmän esittämässä ponsiesityksessä luvataan, että mikäli korona epidemia edelleen ensi vuonna vaikuttaa merkittävästi

järjestöjen esim. urheiluseurojen toimintaedellytyksiin, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia heikentäen niin valtuusto päättää tarvittavista tukitoimista lisätalousarviossa. Tämä on tärkeä viesti seurojen ja järjestöjen suuntaan.

Toinen merkittävä sosialidemokraattien esittämä toivomusponsi koskee asumista. Yksi keskeinen Tampereen vetovoimatekijä suhteessa pääkaupunkiseutuun on edullisempi asuminen. Monipuolinen asuntotuotanto ja viihtyisät asuinalueet ovat tärkeitä tekijöitä. Tällä saralla on tosin paljon tehtävää. Viimeisimmässä omakotitalojen tonttihaussa oli peräti 18 hakijaa yhtä tonttia kohti. Tampereen pitää pystyä parempaan. Myös kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. On hyvin erikoista, että kaupunki on asettanut kovia tavoitteita omille asuntoyhteisöilleen, muttei kuitenkaan tonttipolitiikallaan varmista tavoitteiden toteutumista. Kaupungin omille asuntoyhteisöille on yksinkertaisesti luovutettava enemmän tontteja.

Lähiöiden kehittäminen on edennyt Tampereella hyvin. Hervanta ja Tesoma ovat kokeneet muodonmuutoksen. Seuraavaksi on Peltolammi-Multisillan vuoro. Lähiöiden kehittäminen on äärimmäisen tärkeää segregaation torjunnassa.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa toista kertaa. Ilmaston muutoksen torjunnassa kaupungin suurin panostus on panostus joukkoliikenteeseen. Ensi vuosi tulee jäämään historiaan, kun raitiotien liikennöinti alkaa. Ratikka on investointi, joka mahdollistaa vähäpäästöisemmän liikenteen ja toisaalta myös tiiviimmän ja sujuvamman kaupunkirakenteen. Joukkoliikenteen vetovoimasta on huolehdittava myös lipunhintojen osalta. On hyvä, että pormestarin esityksessä lipunhintojen korotusta leikattiin. Tulevina vuosina olisi tärkeää pidättäytyä hintojen korotuksista kokonaan. Tesoman seisakkeen valmistumisen myötä lähijunaliikenteestä tulee kiinteä osa myös Tampereen joukkoliikennettä. Toivottavasti lähivuosina saadaan avattua useita muitakin seisakkeita. Lähijunaliikenteen kehittämiselle on laaja tuki Tampereella.

Toinen ilmaston näkökulmasta äärimmäisen tärkeä investointi etenee ensi vuonna, kun Sähkölaitos käynnistää Naistenlahden voimalaitoksen saneerauksen. Arviolta noin 160 miljoonan euron investointi mahdollistaa biopohjaisen polttoaineen aikaisempaa suuremman käytön. Sähkölaitoksen CO2-päästöt tulevatkin laskemaan merkittävästi saneerauksen myötä.

Tässä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän näkemykset talousarvioon. Kannatan lämpimästi pormestari Lauri Lylyn tekemiä muutosesityksiä ja talousarvioesityksen hyväksymistä. Haluan lausua myös kiitokseni ryhmien neuvottelijoille, pormestari Lauri Lylylle ja virkamiehille rakentavasta yhteistyöstä niin kuluneen vuoden kuin talousarvioneuvotteluiden osalta. Kiitos!"

Tampereesta perheystävällinen kaupunki

Keskiviikko 4.11.2020 klo 13.52 - Pekka

Tamperelainen julkaisi tänään kolumnini:

"Tampereen kaupunki on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Olemme yksi eniten maan sisäistä muuttoa vastaanottava kunta. Tampereen vetovoima on vahvaa erityisesti opiskelijoiden ja työn perässä muuttavien keskuudessa. Kuluvana vuonna kasvu ylittää jälleen 3000 asukkaan rajan.

Kaupungin kasvun heikkous on kuitenkin parhaassa työiässä olevat ja lapsiperheet. Heistä monet suuntaavat pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin. Miten voisimme olla heidän näkökulmastaan vetovoimaisempi? Vastaus löytyy työpaikkojen, asumisen, palveluiden ja saavutettavuuden muodostamasta kokonaisuudesta.

Työpaikan sijaito on usein painava peruste asuinkunnan valinnalle. Tampereen elinkeinorakenne on monipuolinen, muttei vedä vertoja pääkaupunkiseudulle. Meidän tulisi houkutella yhä enemmän suurten yritysten ja valtion hallinnon toimintoja kaupunkiimme.

Jatkossa työpaikan sijainnin merkitys tosin vähenee. Tunnin junayhteys Tampereen ja Helsingin välillä merkitsisi käytännössä työssäkäyntialueen yhtenäistymistä. Lisäksi etätyön suosion kasvu vaikuttaa asiaan. Perheiden suosiosta kilpaillaankin muilla tekijöillä.

Yksi keskeinen Tampereen vetovoimatekijä suhteessa pääkaupunkiseutuun on edullisempi asuminen. Monipuolinen asuntotuotanto ja viihtyisät asuinalueet ovat tärkeitä tekijöitä. Viimeisimmässä omakotitalojen tonttihaussa oli peräti 18 hakijaa yhtä tonttia kohti.

Tampereen pitää pystyä parempaan. Myös kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Lähiöiden kehittäminen on edennyt Tampereella hyvin. Hervanta, Kaukajärvi ja Tesoma ovat kokeneet muodonmuutoksen. Seuraavaksi on Peltolammi-Multisillan vuoro. Lapsiperheiden näkökulmasta vetovoimaiset asuinalueet nousevat vaihtoehdoksi edullisen hintatason vuoksi.

SDP:n keskeinen tavoite kuluvalla valtuustokaudella on ollut perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatutason säilyttäminen. Taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta olemme onnistuneet pitämään kiinni kohtuullisista ryhmäkoista. Lisäksi koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja korjaamiseen on ohjattu merkittävästi rahaa. Laadukas perusopetus ja varhaiskasvatus ovat keskeinen osa kaupungin vetovoimaa.

Pekka Salmi

kirjoittaja on Tampereen SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja."

Ratikan kakkosvaihe perusteltua toteuttaa

Maanantai 19.10.2020 klo 20.33 - Pekka

Käytin ratikkavaltuustossa nro 2 puheenvuoron ratikan kakkosvaiheen rakentamisen puolesta:

"Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

 Raitiotien rakentaminen on ollut kauaskantoinen ratkaisu. Tänään tehtävällä päätöksellä viemme loppuun jo aikaisemmin linjatun kokonaisuuden. Raitiotietä ei kannata jättää torsoksi, vaan tehdä siitä mahdollisimman toimiva ja tehokas kokonaisuus. SDP tukee raitiotien kakkosvaiheen rakentamista. Perustelen ryhmämme myönteistä kantaa seuraavilla näkökulmilla:

 Ensinnäkin ratikka on paras saatavilla oleva ratkaisu tamperelaisen joukkoliikenteen nostamiseksi kokonaan uudelle tasolle. Kapasiteetiltaan, välityskyvyltään ja energiatehokkuudeltaan ratikka on ylivoimainen mihin tahansa vaihtoehtoon verrattuna. Tosiasiahan on, että maantieteelle Tampere ei mahda mitään. Sijaintimme kahden järven välissä kapealla kannaksella on kaupunkikuvallisesti upea asia, mutta ihmisten liikkuvuuden kannalta epäedullinen. Tarvitsemme tehokkaan joukkoliikennevälineen bussien rinnalle. Ja lähijunat täydentävät kokonaisuutta lähivuosina. Joukkoliikenteen kehittäminen on ollut aina SDP:n tavoitteiden mukaista.

Toiseksi ratikka on kaupunkikehityshanke. Sen avulla varaudutaan kaupungin nopeaan väestökasvuun. Ratikka mahdollistaa tiiviin ja tehokkaan kaupunkirakenteen rakentamisen Hiedanrannassa ja Lentävänniemessä hyvien yhteyksien varsille, joihin hakeutuu myös työpaikkoja sekä palveluita. Ratikan kakkosvaihe mahdollistaa Länsi-Tampereen tasapainoisen kehityksen.

Kolmanneksi kaupungin ja kuntalaisten kannalta ei voida myöskään vähätellä ratikan työllistävää vaikutusta, joka rakennusaikaisina suorina vaikutuksina tulee olemaan 1. vaiheessa noin 2200 ja 2. vaiheessa noin 800 henkilötyövuotta. Suurimmat työllisyysvaikutukset syntyvät kuitenkin ratikan mahdollistamisesta asunto- ja infrarakentamisesta. Ratikan on arvioitu johtavan pitkällä aikavälillä noin 7 miljardin, pääasiassa yksityisiin, investointeihin. Nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa olisi suorastaan hullua kääntää selkänsä tällaisille mahdollisuuksille.

Neljänneksi hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Ryhmämme suhtautuu vakavasti tavoitekustannuksen kasvuun, mutta hanke on edelleen kannattava. Hankkeen hyötykustannusluku on yli yhden, mikä on merkittävää joukkoliikennehankkeelle. Pitää muistaa, että Väyläviraston väylähankkeiden arviointiohje sopii huonosti joukkoliikennehankkeiden kannattavuuden arviointiin. Kaupunkitaloudellinen hyötykustannusluku onkin paljon korkeampi eli 1,69. Siinä on otettu huomioon raitiotien hyötyjä esim. kaupunkirakenteeseen. Allianssimalli on osoittanut toimivuuteensa käytännössä. Ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannuksen arvioitu alitus 26 miljoonalla eurolla on merkittävä. Tavoitekustannuksen alitus on mahdollista myös kakkosvaiheessa.

Viidenneksi joukkoliikenteen käyttö ei ole käyttäjän näkökulmasta tekninen kysymys, vaan kysymys on helppoudesta, sujuvuudesta ja käyttäjäkokemuksesta. Oleellinen kysymys on, miksi yksityisautoilija vaihtaisi yhtäkkiä bussiin, jos se on pidempi tai toimii kaasulla tai sähköllä. Sekä tutkimus että käytännön kokemus osoittavat, että ratikka on kaikkien kansalaisryhmien suosima liikenneväline, jonka käyttökokemusta pidetään miellyttävä.

Ratikka myös lisää tasa-arvoa, koska se tarjoaa todellisen liikkumisen vaihtoehdon autottomille kotitalouksille. Ratikka vähentää liikenteen päästöjä ja liikenneonnettomuuksien määrää. Se parantaa mahdollisuuksiamme leikata liikenteen kasvihuonekaasuja. Ratikan myötä arjen sujuvuus ja kestävyys paranee monelta osin tulevaisuudessa siis myös Länsi-Tampereella.

Näillä perusteilla valtuustoryhmämme kannattaa raitiotien rakentamista Tampereelle."

Asuminen maksaa liikaa

Maanantai 31.8.2020 klo 13.42 - Pekka

Tamperelainen julkaisi viime viikolla kirjoitukseni koskien asumisen korkeaa hintaa:

"Asunto ja koti kuuluvat elämän perusasioihin. Pohjimmiltaan kodin merkitys syntyy siitä, että siellä ovat elämämme tärkeimmät asiat. Rakkaat ihmiset, yhteiset muistot ja niistä muistuttavat esineet.

Nykyinen kehitys asuntomarkkinoilla on johtanut tilanteeseen, jossa asuminen maksaa yhä enemmän, ja perheillä jää rahaa vähemmän muihin asioihin. Viimeisen 15 vuoden aikana vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet. Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin.

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi muutti pysyvästi asuntomarkkinoiden rakennetta: omistusasumisen suosio heikkeni ja vuokra-asumisen kasvoi. Kehitykseen vaikuttaa moni asia mm. epävarmat työmarkkinat ja muuttuneet asenteet suhteessa omistamiseen. Merkittävä vaikutus on asumisen hinnalla. Monelle satojen tuhansien eurojen pankkilaina on sula mahdottomuus.

Vuokrakoti on hyvä ratkaisu. Tämän ovat huomanneet myös erilaiset rahastot, pankit ja vakuutusyhtiöt. Vuokra-asumisesta on tullut tuottavaa liiketoimintaa ja vuokrat nousevat nopeammin kuin ihmisten tulot. Monet eivät pysty maksamaan vaadittuja vuokria, joten sosiaaliturva auttaa. Yleisen asumistuen kustannukset ovatkin nousseet 500 miljoonasta eurosta miljardiin 10 vuodessa.

Edellä kuvattu kehitys ei ole tavallisten ihmisten eikä yhteiskunnan kannalta toivottavaa. Tilannetta voidaan muuttaa kahden keinon avulla: laskemalla rakennuskustannuksia ja kasvattamalla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää.

Rakentamisen kustannusten karsiminen on aloitettava lainsäädännöstä. Onko kaikki sääntely välttämätöntä? Myös kaavoituksessa on analysoitava taloudellisia näkökohtia. Uusien asuinalueiden kaavoittamisen yhteydessä, on varmistettava, että myös kohtuuhintaiselle asumiselle on edellytyksiä.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää saadaan kasvatettua uudistamalla ARA-lainsäädäntöä ja tekemällä siitä houkuttelevampaa. Omavastuukorkoa on alennettava ja käynnistysavustukset on oltava riittävällä tasolla. Samalla pitää huolehtia aktiivisesta maa- ja kaavoituspolitiikasta.

Talous- ja työllisyyspolitiikka keskiössä

Sunnuntai 23.8.2020 klo 13.46 - Pekka

Otin osaa keskustelun poliittisesta tilanteesta puoluekokouksessa. Puheessani käsittelin talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

"Hyvät ystävät,

Ensinnäkin lämpimät onnittelut Sannalle ja Anttonille! Teidän dynaamisen parivaljakon varaan on helppo rakentaa puolueen tulevaisuutta. Katson luottavaisena eteenpäin! Ja haluan kiittää myös Antti Rinnettä siitä työstä, mitä olet tehnyt Suomen ja puolueen eteen. Puolueen nousu alkoi sinun johdollasi, ja sitä emme unohda koskaan.

Syksyn ja ensi vuoden politiikkaa tulee hallitsemaan keskustelu taloudesta ja työllisyydestä. Korona epidemian aikana poliittiset puolueet olivat suhteellisen yksituumaisia tarvittavista toimenpiteistä. Mutta kun laskun ja maksun aika tulee, ja Suomen talous pitää sopeuttaa tasapainoon, yksituumaisuus katoaa. Oikeisto on nyt kertonut omasta keinovalikoimastaan, samoin valtionvarainministeriö.

Minun on vaikea nähdä, miten työttömyyseläkeputken poistaminen luo tähän maahan 10 000 uutta työpaikkaa. Mistä nuo työpakat syntyvät, kun työnantajat eivät tälläkään hetkellä halua työllistää yli 55-vuotiaita?

Myös eläkeikäkeskustelu on jälleen käynnistynyt. Oman ikäluokkani, vuonna 1975 syntyneiden, eläkeikä on 66 vuotta. Jos haluamme täyden eläkkeen, työskentelyä on jatkettava 69-vuotiaaksi saakka. Omat terveiseni keskustapuolueelle ovatkin, että eläkeikää 69 ikävuodesta ei ole enää varaa nostaa yhtään vuodelle. Tilanne on oikeastaan päinvastoin, miten ihmiset jaksavat työskennellä ylipäätään niinkin pitkälle?

SDP:n johdolla onkin tehtävä mahdollisimman oikeudenmukaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Taloutta on seuraavina vuosina elvytettävä voimakkaasti ja työllisyysaste saatava nousuun. Kun sopeuttamisen aika tulee, se on tehtävä oikeudenmukaisesti. Emme saa tehdä samoja virheitä, kun tehtiin 1990-luvulla. Sen aikaisia leikkauksia maksettiin pitkään, osin vieläkin. Valtion talouden tasapainottamiseksi on välttämätöntä tarkastella esimerkiksi pääomatuloverotusta ja tarvittaessa myös tuloverotusta. Taakkaa on jaettava mahdollisimman tasapuolisesti.

Mielestäni olisi jo korkea aika puuttua myös Euroopan Unionin alueella toimiviin veroparatiiseihin. On perin kummallista, että niiden annetaan jatkaa toimintaansa näinä päivinä. Veronkierto lisää pieni- ja keskituloisten verorasitusta sekä kaventaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa."

Sannasta SDP:n puheenjohtaja!

Lauantai 22.8.2020 klo 18.20 - Pekka

Tervetuloa Tampereelle puoluekokousväki!

Lauantai 22.8.2020 klo 13.41 - Pekka

MAL sopimus valtion kanssa tuo paljon hyvää Tampereelle

Tiistai 18.8.2020 klo 12.52 - Pekka

Eilen kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin Tampereen osalta ns. MAL-sopimus valtion ja seudun muiden kuntien kesken. Sopimus sisältää panostuksia ja tavoitteita koskien maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Ohessa käyttämäni puheenvuoro:

"MAL sopimus on ollut tärkeä suurten kaupunkiseutujen kehittämisen väline. Joskus käteen on jäänyt enemmän konkretiaa, joskus vähemmän. Tällä kertaa on onnistuttu erittäin hyvin saamaan tavoitteitamme läpi. Nostan muutaman näkökohdan esille käsittelyssä olevasta sopimuksesta.

Raitiotie saa 30 prosentin valtion tuen kakkosvaiheeseen. Kun päätöksiä lokakuussa tehdään valtuustossa, on valtion osallistuminen tiedossa.  Valtion tukitaso on vakiintumassa 30 prosenttiin, mikä luo kaupunkiseuduilla ennustettavuutta tuleviin hankkeisiin.

Lähijunaliikenne etenee nyt pitkin askelein. Sopimus sisältää Tesoman seisakkeen rakentamisen sekä muita seisakkeita lähikunnissa. Äärimmäisen tärkeää on lupaus nykyisen pilotin jatkamisesta ja vakiinnuttamisessa. Se on tärkeää, jotta ihmiset osaavat suunnitella elämäänsä ja kunnat maankäyttöään.

Asumisen osalta on myös saatu uusi avaus aikaiseksi. Kuten kaikki tiedämme, kohtuuhintaisen asumisen tarve on korkea. Ongelma on, ettei kohtuuhintaisia asuntoja saada hyvästä yrityksestä huolimatta tarpeeksi rakennettua. Kaupungin tytäryhteisöt tekevät parhaansa. Taustalla vaikuttaa se, että ARA-rahoitus ei kilpailukykyinen tällä hetkellä, mikä vähentää toimijoiden määrää. Merkittävää on, että jatkossa saadaan ARA:n käynnistysavustus kuhunkin kohtuuhintaiseen asuntoon. 3000 euron tuki per asunto ei ole paljon, mutta se on hyvä päänavaus. Jatkossa tukitasot on nostettava korkeammalle.

Lisäksi sopimus sisältää merkittäviä panostuksia joukkoliikenteen palveluiden kehittämiseen ja infran rakentamiseen. Kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittäminen saa valtion tukea 7,7 miljoonaa euroa. Se on merkittävä raha, joka tulee tarpeeseen. Lisäksi infran rakentamiseen on tulossa selvästi enemmän rahaa kuin aikaisemmin niin teihin kuin kevyenliikenteen väyliin."

Oikeudenmukainen ulostulo kriisistä

Torstai 4.6.2020 klo 13.29 - Pekka

Tamperelainen julkaisi eilen kolumnini koronaepidemian ulostulosta:

"OIKEUDENMUKAINEN ULOSTULO KRIISISTÄ

Tällä hetkellä näyttää hyvältä. Koronaepidemia alkaa laantua Suomessa, ja yhteiskunta palata kohti normaalia. Katseet kohdistuvat tulevaisuuteen. Jo nyt on selvää, että tie kriisistä ulos on pitkä.

Aikaisempien epidemiakriisien kokemukset osoittavat, että taloudelliset vaikutuksen ulottuvat useiden vuosien päähän. Parhaiten elpyivät maat, joissa elvytettiin voimakkaasti.

Muutama viikko sitten julkistetussa talousasiantuntijatyöryhmän raportissa esitettiin toimenpiteitä, joilla palautetaan Suomi kestävän talouden uralle. Ensi vaiheessa, jota nyt elämme, on tuettava yrityksiä selviytymään pahimman yli. Toisessa vaiheessa taloutta on elvytettävä mm. infrainvestointien avulla. Kolmannessa vaiheessa, kun talous on saatu kasvuun, on edessä julkisen talouden sopeuttaminen menojen leikkausten ja verojen korottamisen kautta. Sopeuttaminen on välttämätöntä, jotta valtion velka ei kasvaisi hallitsemattomalle tasolle.

Vihriälän työryhmän johtopäätösten kanssa voi olla pääosin samaa mieltä. Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä sitä, että talouden sopeuttaminen toteutetaan oikeudenmukaisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Talouden pelastusoperaation lasku on jaettava oikeudenmukaisesti ihmisten ja yritysten maksukyvyn mukaan.

Kulutusverojen korottaminen nostaisi pienituloisten verotusta, koska heidän tuloistaan suuri osa menee kulutukseen. Lisäksi kulutusverot ovat tasaveroja, jotka eivät huomioi tulotasoa. Pääomaverotus ja yritysverotus tulisikin ottaa tarkempaan tarkasteluun. Kannatan pääomaverotuksen jyrkempää progressiota. Myös erilaisia yritystukia tulisi vähentää, ja suunnata yhteiskunnan panostuksia enemmän koulutukseen ja tutkimukseen.

Työryhmän näkemys oppivelvollisuuden pidentämisestä oli tervetullut tuki sosialidemokraattien ajamalle politiikalle. Sen sijaan lukukausimaksujen käyttöönottoa en kannata. Ne heikentäisivät pieni- keskituloisten perheiden lasten koulutusmahdollisuuksia.

Pekka Salmi
Tampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja"

Taloudessa hyvää ja huonoa

Maanantai 18.5.2020 klo 18.05 - Pekka

Kaupunginvaltuusto käsitteli tänään kaupungin viime vuoden tilinpäätöstä. Ohessa puheenvuoroni:

"Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Muutama poiminta isosta kokonaisuudesta.

Vuoden 2019 tilinpäätöksestä nousee kolme keskeistä asiaa esiin, kun tarkastellaan tavoitettamme talouden tasapainottamisesta.

Ensinnäkin talouden alijäämä oli viime vuonna vain 18 miljoonaa euroa. Käytin sanaa vain, koska alijäämä vuonna 2018 oli aivan toista luokkaa. Lisäksi alijäämä oli 9 miljoonaa euroa vähemmän verrattuna talousarvioon. Olemme siis olleet oikealla tiellä kohti tasapainoista kuntataloutta. Suurin ongelma on ollut ostopalveluiden kustannusten voimakas kasvu erikoissairaanhoidossa, vammaispalveluissa ja lasten suojelussa. Oma organisaatio on pysynyt varsin hyvin taloussuunnitelmassa.

Toiseksi verorahoitus kehittyi erittäin suotuisasti eli verorahoitusta kertyi 5,9 prosenttia vuotta 2018 enemmän. Tämä on erittäin hyvä uutinen, sillä nimenomaan verotulojen heikko kehitys viime vuosina on ollut keskeinen syy talouden alijäämälle.

Kolmanneksi talousohjelmalla saavutettiin noin 29,2 milj. euron taloudelliset vaikutukset, mikä oli 2,5 milj. euroa tavoitetta enemmän. Tämä osoittaa, että valtuuston tekemät säästöpäätökset ovat oikeasti toteutuneet ja organisaatio on kyennyt laittamaan ne toimeen. Nettomenojen kasvu oli 2,7 prosenttia, joka oli prosentin vähemmän kuin vuonna 2018. Eli tältä osin varsin hyvä tilanne.

SDP on nostanut työllisyysasteen merkitystä esiin niin talouden tasapainottamisen, että ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tampereen työllisyystilanteessa tapahtui vuoden aikana lievää negatiivista kehitystä. Työttömyysaste nousi viime vuoden lopussa 11,6 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 11,2 prosenttia. Lyhyen nousukauden aikana emme siis päässeet edelleenkään alle 10 prosentin työttömyysasteen. Myöskään vuonna 2007 ennen finanssikriisin puhkeamista jäimme tuon maagisen 10 prosentin yläpuolelle.

Palvelupuolella oli paljon onnistumisia. Mm. pitkäaikaisasunnottomien määrä laski ja lastensuojelun tavoitteita saavutettiin.

Valitettavaa on tietenkin se, että kaikista näistä myönteisistä edistysaskeleista huolimatta, käsillä oleva koronaepidemia on asettanut meidät taas takaisin lähtöruutuun. Alijäämä kasvaa, verotulot supistuvat ja työttömyys laukkaa ylöspäin. Edessä on vaikeat ajat."

Ei asuntoja Eteläpuistoon

Keskiviikko 13.5.2020 klo 20.07 - Pekka

Julkaisimme tänään SDP:n valtuustoryhmän tiedotteen Eteläpuiston kaavoittamisesta. Keskustelu Eteläpuiston tulevaisuudesta on jälleen aktivoitunut kansallisen kaupunkipuisto- hankkeen myötä. Tampereen kaupunginhallitus linjasi huhtikuussa, että Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston toteutusta, ja että Nalkalan alueen, De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden alueen kanssa. Eteläpuiston ranta-alueen asemakaavoitus on jäissä.

Pormestariohjelmassa on linjattu, että ”Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö."

Tampereen SDP:n valtuustoryhmä käsitteli Eteläpuiston tilannetta 11.5.2020 kokouksessaan. Ryhmän kantana on, että Eteläpuisto-kadun eteläpuolelle ei tulisi kaavoittaa asumista. Ranta-alueelle voidaan kuitenkin kaavoittaa julkisia rakennuksia ja esimerkiksi sauna- ja ravintolarakennus.

Kaupungista löytyy muitakin alueita, joita voidaan kehittää asumisen lähtökohdista. Läntiselle keskusta-alueelle saadaan täydennysrakentamista olemassa oleviin kortteleihin sekä Nalkalan alueen, De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleihin. Eteläpuisto säilyköön puistona ja virkistysalueena.

Ryhmämme mielestä pormestariohjelman linjaus on edelleen ajankohtainen. Puistomainen virkistyskäyttö on oltava Eteläpuiston kaavoittamisen lähtökohta, kun siihen aikanaan palataan.

Eteläpuiston ranta-alueelle voisi rakentaa saunan ja ravintolarakennuksen läheisyyteen yleisen uimarannan, jalkapallokenttiä ja muita aktiviteettejä. Myös perhepuiston sijoittuminen alueelle pitäisi tutkia. Tärkeintä on kuitenkin turvata puistoalueen säilyminen, vanhat puut ja Hämeenpuiston päätteen muotopuutarha.

Lomautukset viimeisin keino

Maanantai 20.4.2020 klo 16.42 - Pekka

Tampereen kaupunginhallitus päätti käynnistää tänään yhteistoimintaneuvottelut mahdollisista lomautuksista. Neuvottelut koskevat sivistyspalvelujen ja Tampereen kaupunkiliikenteen henkilöstöä sekä mahdollisesti muita henkilöitä, joiden työ on vähentynyt koronavirustilanteen johdosta. Koronavirusepidemiasta johtuvat poikkeusolot lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, mutta toisaalta vähentävät merkittävästi monien muiden kaupungin tarjoamien palvelujen kysyntää ja tarvetta.

Yhteistoimintaneuvottelut kestävät lain perusteella kaksi viikkoa, ja vielä on turha ennakoida lopputulosta. Mahdolliseen lomautustarpeeseen vaikuttaa epidemian eteneminen ja maan hallituksen tekemät päätökset esim. rajoitusten purkamisesta, joita saattaa tulla viikon sisällä.

Arvioni on, että mikäli rajoituksia puretaan ja esim. kirjastoja ja urheilupaikkoja avataan, mahdollinen lomautustarve pienenee.

SDP:n valtuustoryhmän edustajat edellyttivät kaupunginhallituksen kokouksen yhteydessä, että lomautukset ovat viimeisin keino sopeuttaa henkilöstöä vallitsevaan tilanteeseen.

Ensisijaisesti niille henkilöille, joiden työ on vähentynyt epidemian vuoksi, on etsittävä muuta työtä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Toiseksi on käytettävä vuosilomia ja vapaaehtoisia palkattomia vapaapäiviä. Lomautukset voivat tulla kysymykseen vasta viimeisenä keinona, kun muut keinot on käyty ensin läpi.

Tampere ei ole kiirehtinyt yt-neuvotteluiden aloittamista. Pääosin kaikissa muissa pirkanmaalaisissa kunnissa yt-neuvottelut ovat käynnissä ja/tai lomautuksista on tehty päätöksiä. Yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistäminen on kuitenkin tarkoituksenmukaista, koska työn vähentymisen kestoa ja lopullista laajuutta on tässä vaiheessa hyvin vaikea arvioida.

Hyvinvointivaltion edut näkyvät kriisissä

Maanantai 20.4.2020 klo 16.38 - Pekka

Aamulehti julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni koskien koronaepidemian vaikutuksia suhtautumisessa hyvinvointivaltioon:

"HYVINVOINTIVALTION EDUT NÄKYVÄT KRIISISSÄ

Koronaviruspandemia on aiheuttanut maailman laajuisen inhimillisen kriisin. Joudumme ponnistelemaan vielä pitkään akuutin kriisivaiheen yli. Kriisin jälkeen moni asia muuttuu. Yksi niistä on suhtautuminen hyvinvointivaltioon.

Poliittinen oikeisto ja työantajajärjestöt ovat vuosikymmenien ajan tukeneet klassisen taloustieteen teorioiden kautta muodostettua politiikkaa, joka on vienyt pohjaa hyvinvointivaltiolta. Julkisen sektorin roolia on haluttu alistaa markkinavoimille, ja rahoituspohjaa leikata veronalennuksilla. Julkinen ja yksityinen sektori on haluttu asettaa vastakkain. Malliesimerkki tästä oli Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallituksen ajama markkinoihin pohjautunut SOTE-malli. Se olisi tuskin selviytynyt käsillä olevasta kriisistä.

Kriisi onkin kirkastanut hyvinvointivaltion merkitystä. Kun arki järkkyy, olemme lopulta riippuvaisia toisistamme. Yleinen ja yksilön etu eivät olekaan ristiriidassa. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa on pohjimmiltaan kyse juuri siitä, että voimme hädän hetkellä saada aina tukea toisiltamme niin yksilöinä kuin kansakuntana.

Suomessa koronaviruksen aiheuttamat uhat ihmisten terveydelle ovat huomattavasti pienemmät kuin useimmissa muissa maissa. Syy on ennen muuta hyvinvointivaltion rakenteissa. Täällä kaikki ovat kattavan terveysjärjestelmän piirissä, ja palkalliselle sairauslomalle pääsee matalalla kynnyksellä. Kattava sosiaaliturva auttaa lomautettuja ja työpaikkansa menettäneitä. Vahva hyvinvointivaltio on näyttänyt etunsa.

Kriisi on vakuuttanut meidät vahvan valtion merkityksestä myös talouselämässä. Äkillinen poikkeustilanne on saanut Suomen talouden polvilleen, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat valtion apua selviytyäkseen. Yritysten tukeminen on perusteltua paitsi yritysten, myös työntekijöiden ja laajemmin koko yhteiskunnan näkökulmasta. Yritysten pelastamiseen panostetaankin miljardeja lainarahoituksena ja suorana tukena.

Vahvan hyvinvointivaltion legitimiteetti vahvistuu kriisin myötä. Ihmiset ja myös elinkeinoelämä ymmärtävät, että vain vahvalla hyvinvointivaltiolla on resursseja ja kykyä ottaa vastuu yhteiskunnan ja yksilöiden selviytymisestä. Toivottavasti näemmekin jatkossa enemmän esityksiä hyvinvointivaltion vahvistamiseksi ja uudistamiseksi kuin heikentämiseksi.

Pekka Salmi
SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja"

Tampereen tulevaisuus on raiteilla

Keskiviikko 4.3.2020 klo 15.58 - Pekka

Tamperelainen julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni koskien nopeita junayhteyksiä Tampereen ja Helsingin välillä:

"Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan suunnittelua edistävän hankeyhtiöin perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista. Kokouksessaan 18.2. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi neuvottelutuloksen omalta osaltaan. Tässä vaiheessa osapuolet sitoutuvat vain suunnitteluvaiheeseen ja hankeyhtiön pääomittamiseen. Rakentamisvaiheesta päätetään aikanaan erikseen.

Suunnitteluvaiheessa hankeyhtiötä pääomitetaan 155 miljoonalla eurolla. Tästä rahasta valtio maksaa puolet ja 20 kuntaa sekä Finavia toisen puolen. Tampereen kaupungin osuus on noin 11 milj. euroa. Hankkeen saama mahdollinen EU-tuki vähentää osapuolten maksuosuuksia.

Toimivat liikenneyhteydet ovat välttämättömiä koko maan tasapuolisen kehityksen kannalta. Sosialidemokraatit ovat erittäin tyytyväisiä, että hankkeen suunnittelu päästään nyt aloittamaan ja niin moni kunta on sitoutunut hankkeeseen.

Raideinvestointi on merkittävä Tampereelle monestakin näkökulmasta. Rakennusvaiheessa hanke luo työllisyyttä ja elinvoimaa. Kun nopeat raideyhteydet ovat valmiina, ihmisten työssäkäyntialue ja työllistymismahdollisuudet laajenevat. Lisäksi hanke tuottaa uusia mahdollisuuksia maankäyttöön ja aluekehitykseen.

Raideliikenteen kehittäminen on myös keskeinen keino kohti päästötöntä liikennettä.  Päästötön liikkuminen tehdään ihmisille miellyttäväksi ja käteväksi. Kun osa autoliikenteestä siirtyy raiteille, vähentää se ruuhkia liikenteessä. Raidehankkeet ovatkin hyvä esimerkki fiksusta ilmastonmuutoksen torjunnasta. 

Taloustutkimuksen selvityksen (12.2.) mukaan nykyisen pääradan kehittäminen on parempi vaihtoehto kuin uusi, suora junarata Tampereen ja Helsingin välillä. Tässä vaiheessa ei ole järkevää ottaa kantaa mahdollisiin linjausvaihtoehtoihin. Tärkeintä on asettaa suunnittelulle selkeät tavoitteet: matka-aika Tampereen ja Helsingin välillä on laskettava tuntiin ja raiteita on rakennettava lisää, jotta saadaan enemmän junavuoroja. Päätökset on syytä tehdä myöhemmin faktojen pohjalta.

Pelkän pääradan kunnostaminen ei sinänsä ole mikään vaihtoehto. Se pitää kunnostaa joka tapauksessa, vaikka lisäraiteita rakennettaisiinkin. Edelleen pitää muistaa, että Tampereen ja Helsingin välin nopeutuminen lisää junalla liikkumisen houkuttelevuutta myös Tampereen pohjoispuolella.

Hanke pitää viedä eteenpäin mahdollisimman nopeasti. Ei ole mitään syytä hidastella, sillä hankkeen valmistuminen kestää vuosia."

Vastinetta verorahoille

Keskiviikko 15.1.2020 klo 18.28

Tamperelainen julkaisi tänään kolumnini:

"Vastinetta verorahoille

Kaupungin talousarvio kuluvalle vuodelle hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa viime marraskuussa. Talousarvioinnin uutisoinnissa päähuomio kohdistui tuloveron korotukseen, joka oli välttämätöntä tehdä talouden tasapainottamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi. Vähemmälle huomiolle jäi, mitä verorahoilla saadaan aikaiseksi.

Ensinnäkin merkittäviä lisäpanostuksia tehdään ensi vuonna peruspalveluihin. Ikäihmisten hoivaan panostetaan 7,5 miljoonaa euroa lisää ja esimerkiksi kotihoitoon palkataan yli 30 uutta hoitajaa. Tämä on välttämätöntä, koska apua ja hoivaa tarvitsevien ikäihmisten määrä kasvaa kaiken aikaa. Myös perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja päihdehuolto saavat lisää voimavaroja.

Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen panostetaan ensi vuonna 12 miljoonaa euroa lisää rahaa, jotta kaupunki kykenee järjestämään opetusta 500 uudelle oppilaalle ja 300 lapselle päivähoitopaikan. Jo aikaisempina vuosina kaupunginvaltuusto linjasi, ettei ryhmäkokoja kasvateta peruskouluissa ja varhaiskasvatuksessa. SDP:n valtuustoryhmä kannattaa koulutukseen ja sivistykseen panostamisesta. Ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa.

Toiseksi esitys sisältää useita tärkeitä panostuksia kaupunkimme heikko-osaisten aseman parantamiseen. Köyhyysohjelman toimenpide-ehdotuksia viedään eteenpäin Huoltsun aukioloaikoja parantamalla sekä tukemalla vähävaraisten lasten harrastusmahdollisuuksia. Alueellisten oppimiserojen kaventamiseen panostetaan 0,7 miljoonaa euroa. Tällä rahalla voidaan palkata esimerkiksi lisää erityisopettajia tai koulunkäyntiavustajia, vahvistaa oppilashuoltoa tai lisätä tukiopetusta.

Verojen keruu tai korottaminen ei ole koskaan itsetarkoitus. Veroilla rahoitetaan iso osa hyvinvointiyhteiskunnasta. Ilmaisia palveluita ei ole olemassa.

Politiikassa on kyse myös valinnoista. Enemmistö valitsi palveluiden kehittämisen ja velanoton pienentämisen palveluiden supistamisen ja velanoton lisäämiseen sijasta. Mielestäni se oli oikea arvovalinta.

Pekka Salmi
Kirjoittaja on SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja."