Säästölistaan isoja muutoksia?

Tänään oli todellinen paluu arkeen myös poltiikassa. Mikä olisikaan mukavampaa heti kesäloman jälkeen kuin pohtia säästöjä, joilla tasapainotetaan kaupungin alijäämäistä taloutta. (Toivottavasti osaatte lukea sarkasmin rivien välistä.) Ensin tilannetta käytiin läpi kaupunginhallituksessa ja sitten illalla valtuustoryhmässä. Käytin puheenvuoroja kummassakin kokouksessa, joissa asetuin jyrkästi vastaan esitettyjä leikkauksia. Olin todella turhautunut, kun jouduimme jälleen käymään samat keskustelut mm. subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja perusopetuksen ja sekä varhaiskasvatuksen ryhmäkoista. Juurihan keväällä linjattiin, ettei kyseisiä leikkauksia tehdä. En tosin syytä virkamiehiä ja apulaispormestareita tilanteesta. Kaupunginhallitus oli edellyttänyt kovia säästöesityksiä, ja koneisto teki työtä käskettyä.

Olisi demareiden vaaliohjelman ja pormestariohjelman linjausten vastaista suurentaa ryhmäkokoja tai luopua subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Ne olisivat myös leikkauksia, jotka kumuloituisivat kohonneina kustannuksina tulevaisuudessa. Opetuksen laatu olisi laskenut ja heikommat oppilaat olisivat tippuneet kyydistä. En olisi missään olosuhteissa valmis tekemään näitä leikkauksia. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat tulevaisuusinvestointeja, joita ilman Suomi ei tule pärjäämään. Koulutukseen kannattaa aina panostaa. 

Säästölistalla oli monia muita esityksiä, joissa ei ole mitään järkeä. Esim. omaishoidontuen leikkaus on yksi niin sanottu näennäissäästö. Jos omaishoidontukea leikataan, tulee säästö takaisin moninkertaisina kustannuksina, kun ikäihmiset tarvitsevat enemmän koti- tai laitoshoitoa.

Myös toiminta-avustusten leikkaukset ovat näennäissäästöjä. Listalla ovat mm. taidelaitosten ja teattereiden avustukset. Nämäkin leikkaukset saatiin estettyä keväällä, mutta kas kummaa keskustelu alkaa taas nollasta. Jos taidelaitosten avustuksia leikataan, heikentää se Tampereen vetovoimaa ja vähentää matkailijoiden määrää. Mm. teatterit houkuttelevat tuhansia kävijöitä Tampereelle, jotka yöpyvät, syövät ja käyttävät rahaa täällä.

Monet järjestöt tekevät tärkeää työtä pienin voimavaroin. Monilla järjestöillä on vapaaehtoistoimintaa, jotka tukevat kunnan palveluita. Jos järjestöjen tukia leikataan, saattaa moni kuntalainen jäädä ilman tarvitsemaansa palvelua. Samalla kaupungin omien palveluiden kysyntä kasvaa, ja palvelutason ylläpitäminen edellyttää uusia panostukia. Säästöstä tuleekin lisämeno.

Kaupungin talouden tasapainottaminen ei onnistu pelkästään leikkaamalla. Veroja on pakko korottaa palveluiden turvaamiseksi. Eri asia on sitten, mitä veroja korotetaan ja koska. Virkamiesesityksessä on mukana kiinteistöveron korotus, joka tuo kassaan yhdeksän miljoonaa euroa vuonna 2019. On tärkeää, että hyväosaiset osallistuvat talkoisiin. Kiinteistövero verottaa kuitenkin omaisuutta. Tuloveron korotus on myös edessä. Oikea ajankohta on kuitenkin vasta 2020. Nyt kannattaa keskittyä muihin keinoihin, ja tuloveronkorotus tehdään vasta, kun muut keinot on käytetty.

Olinkin kohtuullisen tyytyväiseen SDP:n valtuustoryhmän linjaukseen:

"Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ei hyväksy varhaiskasvatuksen- ja perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista. Sosialidemokraatit eivät myöskään halua rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta eivätkä leikata omaishoidontukea ja toiminta-avustuksia.
Sosialidemokraatit pitävät tulo- ja kiinteistöveron korottamista yhtenä keinona kaupungin palveluiden turvaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi.”

Ryhmien väliset neuvottelut käydään perjantaina. Sen jälkeen ollaan viisaampia, mihin suuntaan Tampere on säästöjensä kanssa matkalla.