Mistä voidaan enää säästää?

Kaupungin talous on ollut viime vuodet alijäämäinen. Taustalla on useita tekijöitä. Vaikeasta taloustilanteesta ja menopaineista huolimatta menojen kasvu on säästöjen avulla saatu painettua kolmasosaan aikaisemmasta tasosta. Kuntalaisten peruspalvelut on kuitenkin turvattu.

Suomella on ikäviä kokemuksia, miten 1990-luvun laman aikana säästettiin vääristä asioista. Tällä hetkellä esimerkiksi koulumaailmassa mennään rahojen puitteissa äärirajoilla. Lisäleikkaukset olisivat tuhoisia, eikä niitä ainakaan SDP tue.

Väestön ja kaupungin kasvun vuoksi tarvitaan panostuksia esim. kouluihin, katuihin ja ikäihmisten hoivaan. Viime kädessä varsin moni valtuutettu onkin valmis veronkorotuksiin, jos muilla tavoin ei talouden tasapainottamiseen ja palvelutarpeen kasvuun löydetä keinoja.

Mistä sitten voitaisiin vielä saada aikaan järkeviä säästöjä? Työmarkkinatuen kuntaosuuteen, lasten huostaanottoihin ja kaupungin työntekijöiden korkeisiin sairauspoissaoloihin uppoaa vuosittain yhteensä 100 milj. euroa. Jos saavuttaisimme niissä 20 % säästön, olisi kaupungin talous tasapainossa.

Järkevien säästöjen aikaan saaminen ei ole kuitenkaan helppoa, eikä onnistu ilman lisäpanostuksia. Sairauspoissaoloihin vaikuttaa eniten työhyvinvointi, joka on useassa kaupungin yksikössä huonolla tolalla. Johtamista on parannettava ja työntekijöille annettava enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä.

Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksetaan kaikista pitkäaikaistyöttömistä, joita on kaupungissa noin 8000 henkeä. Työttömien aktivointiin, koulutukseen ja työllistämiseen on satsattava enemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen sataisi kaupungin kassaan myös montaa muuta kautta.

Lasten huostaanottojen määrän kasvu on saatu pysäytettyä, mutta edelleen huostaanottoihin käytetään saman verran rahaa kuin lukiokoulutukseen yhteensä. Lapsiperheiden tukemiseen ja perhepalveluihin kannattaisikin panostaa entistä rohkeammin.

Tässä uudelle valtuustolla pähkäiltävää.

Pekka Salmi (sd.)
Apulaispormestari