Koulutuksellinen tasa-arvo rapautumassa

Suomi on aina ollut tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien mallimaa. Opetus on ilmaista esiopetuksesta yliopistoon, mikä mahdollistaa koulutuksen kaikille lapsille ja nuorille. Hyvät ja laajat koulutusmahdollisuudet ovat mahdollistaneet korkeatasoiseen osaamiseen nojaavan elinkeinoelämän kehittymisen.

Viimeaikainen kehitys heittää kuitenkin synkän varjon koulutuksellisen tasa-arvon ylle. Lukiokoulutuksen kustannukset nousevat pelkästään oppikirjojen osalta 2400 euroon. Tämän lisäksi useimmissa lukioissa kannettava tietokone on hankittava itse. Ammatillisen koulutuksen osalta kustannukset vaihtelevat paljon opintolinjakohtaisesti voiden nousta tuhansiin euroihin.

Joka neljäs 2. asteen koulutuksen keskeyttäjä on ilmoittanut syyksi rahapulan ja 60%:lle perheistä kustannukset ovat aiheuttaneet taloudellisia haasteita. Pienituloisten ei ole enää varaa kouluttaa lapsiaan peruskoulun jälkeen. Ilman tutkintoa olevia 20-29-vuotiaita on jo 110 000.

Suomalaisilla työmarkkinoilla vaaditaan yhä parempaa koulutusta ja työpaikat, joissa ei ammatillista koulutusta tarvita vähenevät koko ajan. Vailla tutkintoa olevien nuorten työllistymismahdollisuudet ovat merkittävästi heikommat, kuin tutkinnon suorittaneiden.

Keskusta ja Kokoomus ovat sisällyttäneet mahdollisuuksien tasa-arvon periaateohjelmiinsa, mutta hallituksen toimet ja toisaalta toimettomuus antavat toisenlaisen kuvan. Lapsen tulevaisuudennäkymät ja mahdollisuudet riippuvat yhä enemmän vanhempien varallisuus- ja koulutustasosta. ”Koulushoppailu” ja valmennuskurssit lisääntyvät.

2. asteen koulutusta uudistettaessa opiskelumateriaaleista tulisi tehdä maksuttomia. Pitkällä aikavälillä oppivelvollisuus tulisi ulottaa koskemaan myös toista astetta. Nämä toimenpiteet lisäisivät lyhyellä tähtäimellä kuluja, mutta tuottaisivat rahat työllistymisenä ja syrjäytymisen vähenemisenä moninkertaisesti takaisin. Jokainen syrjäytyminen on ennen kaikkea inhimillinen tragedia, mutta langettaa myös miljoonalaskun yhteiskunnalle.

Pekka Salmi (sd.)
Kaupunginvaltuuston 1. vpj.

Matti Helimo (Vihr.)
Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vpj.
Kaupunginvaltuutettu