Kasvun kahdet kasvot

Tampereella menee monella mittarilla mitattuna hyvin. Väkiluvun kasvu on ollut viimevuosina lähes kaksinkertainen pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Kasvun moottoreina toimivat kaupungistuminen ja kaupungin erinomainen vetovoima. Tutkimusten mukaan useampi kuin joka kolmas suomalaisista voisi ajatella muuttavansa Tampereelle. Tampere on arvioitu myös kokonaismielikuvaltaan parhaaksi asuinpaikaksi ja Suomen halutuimmaksi opiskelukaupungiksi. Kasvu on luonut uusia työpaikkoja, yritystoimintaa ja hyvinvointia.

Kuluneen vuoden uutiset mm. lasten suojelun palveluiden ruuhkautumisesta, nuorten päihteiden käytön kasvusta, mielenterveysongelmaisten sekä koulupudokkaiden määrän kasvusta kertovat kuitenkin, että monissa tamperelaisissa perheissä ei voida hyvin. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut pitkä taantuma synnytti massatyöttömyyden, jonka satoa nyt korjataan. Monet kaupungin työntekijät ovat helisemässä kasvaneiden sosiaalisten ongelmien keskellä.

Sosiaalisten haasteiden lisäksi Tampereella on edelleen suhteellisesti enemmän pienituloisia kuin maassa keskimäärin. Köyhyysrajan alapuolella asuu yli 30 000 tamperelaista eli enemmän kuin Hervannassa on asukkaita yhteensä.

Talouden kasvu lisää mahdollisuuksia auttaa yhteiskunnan heikompiosaisia. Päättäjien onkin huolehdittava siitä, että kasvun hedelmiä käytetään myös niiden ihmisten tilanteen korjaamiseksi, jotka sinnittelevät erilaisten ongelmien keskellä. Olenkin tyytyväinen pormestari Lauri Lylyn (sd.) talousarvioehdotukseen, jossa esitetään lisää voimavaroja työllisyyden hoitoon, lasten suojeluun, päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä perusterveydenhuoltoon. Lisäpanostukset tulevat enemmän kuin tarpeeseen.

Tuloerot eivät ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua. Tämä johtuu siitä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa. Näin yhteiskunta jättää jäsentensä potentiaalia hyödyntämättä menettäen talouskasvuaan.

Eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden vastainen taistelu onkin paitsi sydämen asia, myös järjen asia. Kaiken pöhinän ja hypetyksen keskellä tamperelaisten päättäjien on pidettävä huolta myös sosiaalisesta kestävyydestä.

Pekka Salmi (sd.)
Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja