Asuminen maksaa liikaa

Asunto ja koti kuuluvat elämän perusasioihin. Pohjimmiltaan kodin merkitys syntyy siitä, että siellä ovat elämämme tärkeimmät asiat. Rakkaat ihmiset, yhteiset muistot ja niistä muistuttavat esineet.

Nykyinen kehitys asuntomarkkinoilla on johtanut tilanteeseen, jossa asuminen maksaa yhä enemmän, ja perheillä jää rahaa vähemmän muihin asioihin. Viimeisen 15 vuoden aikana vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet. Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin.

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi muutti pysyvästi asuntomarkkinoiden rakennetta: omistusasumisen suosio heikkeni ja vuokra-asumisen kasvoi. Kehitykseen vaikuttaa moni asia mm. epävarmat työmarkkinat ja muuttuneet asenteet suhteessa omistamiseen. Merkittävä vaikutus on asumisen hinnalla. Monelle satojen tuhansien eurojen pankkilaina on sula mahdottomuus.

Vuokrakoti on hyvä ratkaisu. Tämän ovat huomanneet myös erilaiset rahastot, pankit ja vakuutusyhtiöt. Vuokra-asumisesta on tullut tuottavaa liiketoimintaa ja vuokrat nousevat nopeammin kuin ihmisten tulot. Monet eivät pysty maksamaan vaadittuja vuokria, joten sosiaaliturva auttaa. Yleisen asumistuen kustannukset ovatkin nousseet 500 miljoonasta eurosta miljardiin 10 vuodessa.

Edellä kuvattu kehitys ei ole tavallisten ihmisten eikä yhteiskunnan kannalta toivottavaa. Tilannetta voidaan muuttaa kahden keinon avulla: laskemalla rakennuskustannuksia ja kasvattamalla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää.

Rakentamisen kustannusten karsiminen on aloitettava lainsäädännöstä. Onko kaikki sääntely välttämätöntä? Myös kaavoituksessa on analysoitava taloudellisia näkökohtia. Uusien asuinalueiden kaavoittamisen yhteydessä, on varmistettava, että myös kohtuuhintaiselle asumiselle on edellytyksiä.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää saadaan kasvatettua uudistamalla ARA-lainsäädäntöä ja tekemällä siitä houkuttelevampaa. Omavastuukorkoa on alennettava ja käynnistysavustukset on oltava riittävällä tasolla. Samalla pitää huolehtia aktiivisesta maa- ja kaavoituspolitiikasta.

Pekka Salmi
Kirjoittaja on Tampereen SD. valtuustoryhmänpuheenjohtaja