Kansainvälisyys Tampereen elinehto myös tulevaisuudessa

 

Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Heikki Luoto kritisoi Tamperelaisessa 31.12. koulujen eriarvoistumiskehityksen ennaltaehkäisyä ja kansainvälisyyttä.

Onko Heikki Luoto on niin sokea maahanmuuttajavihassaan, ettei tajua, että peruskoulujen eriarvoistumiskehityksen ehkäisemisen torpedointi osuu perussuomalaisten omaan nilkkaan? On nimenomaan tavallisten oppilaiden etu, että luokkien sisäiset oppimiserot ovat mahdollisimman pienet. Fiksut pärjäävät aina. Mutta keskitason oppilaat jäävät helposti kaikkein vähimmälle huomiolle, jos luokassa on paljon oppilaita, joilla on oppimis- tai keskittymisvaikeuksia.

Kyse ei ole pelkästään maahanmuuttajista, vaan tavallisista suomalaisista lapsista, joilla on vaikeuksia opinnoissa syystä tai toisesta. On käsittämätöntä, että perussuomalaisten mukaan heitä ei saisi auttaa nykyistä enemmän. Luodon mielipiteestä ei voi vetää kuin sen johtopäätöksen, ettei perussuomalaisia kiinnosta lähiöiden koulujen ongelmat.

Luoto kritisoi myös kansainvälisyyden painottamista tamperelaisissa kouluissa. Olen tässäkin asiassa täysin eri kannalla. Kansainvälisyys on Tampereen elinehto. Kun vuonna 2009 pirkanmaalaisten teollisuusyritysten liikevaihdosta ja viennistä katosi hetkessä kolmannes, tamperelaisten työttömyysaste ponnahti kymmenestä prosentista 15 prosenttiin. Olemme siis edelleen varsin riippuvaisia teollisuuden työpaikoista ja viennistä. Mikäli Pirkanmaalla valmistetut tai suunnitellut tuotteet eivät mene kaupaksi maailmalla, ei ihmisillä ole työtä, eikä kunnalla verotuloja. Terveys-, koulutus- ja vanhuspalveluiden ylläpitäminen sekä kehittäminen vaativat yksinkertaisesti rahaa.

Onkin äärimmäisen tärkeää, että tamperelaisista opinahjosta valmistuu nuoria ammattilaisia, joilla on valmiudet pärjätä maailmalla. Maailmalla joutuvat reissaamaan tänä päivänä niin diplomi-insinöörit, merkonomit kuin asentajatkin. Hyvän kielitaidon lisäksi tarvitaan kykyä toimia monikulttuurisissa yhteisöissä, ymmärtää vieraita kulttuureita ja sopeutua uusiin tilanteisiin. Ei vieraiden kulttuurien ymmärtäminen tarkoita sitä, että kääntäisimme selkämme omalle kulttuurillemme ja kielellemme. Suomalaisen kulttuurin ja kielen vaaliminen vahvistaa itsetuntoa, jota tarvitaan kansainvälisessä kanssakäymisessä.

 

Pekka Salmi
SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja