Maantieteelle Tampere ei mahda mitään

 

Suomen seitsemäs presidentti Juho Kusti Paasikivi oli viisas mies. Hän perusti näkemyksensä tosiasioiden tunnustamiseen. Hänen kehittämänsä ulkopoliittinen linja pohjautui siihen tosiasiaan, että maantieteelle Suomi ei voi mitään. Suomi on suurvallan naapurimaa, ja tämä seikka pitää huomioida käytönnön toimissa. Tämä linja takasi Suomen itsenäisyyden säilymisen kylmän sodan aikana.

Myös Tampereen pitää tunnustaa tosiasiat. Tampere ja Tampereen seutukunta ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Kasvu on merkinnyt uusien asukkaiden muuttamista alueelle. Mukanaan he ovat tuoneet verotuloja, maksukykyä ja heidän ammattitaidostaan kiinnostuneita yrityksiä. Pitkälti tämän vuoksi Tampere on pystynyt pitämään taloutensa kunnossa ja kehittämään palveluitaan asukkaiden tarpeiden pohjalta. Nyt kasvu on saavuttanut pisteen, jossa myös kustannuksia alkaa syntyä toden teolla.

Yksi suuria kustannuksia aiheuttava tekijä on liikenne. Tosiasia on, että maantieteelle Tampere ei mahda mitään. Sijaintimme kahden järven välissä kapealla kannaksella on kaupunkikuvallisesti upea asia, mutta ihmisten liikkuvuuden kannalta epäedullinen. Länsitamperelaisena tiedän, millaiset liikenneruuhkat ovat pahimmillaan Tampereella eli Pispalan valtatiellä ja Paasikiven tiellä.

Tulevaisuus ei tuo tähän ongelmaan muutosta, ellemme ole siihen valmiita. Tamperelaisten liikkumisen luonnollinen kehitys on jo 1980-luvun puolivälistä asti vienyt suuntaan, jossa julkisten liikennevälineiden käyttö vähenee ja omilla autoilla liikkuminen kasvaa. Ellei radikaaleja muutoksia tehdä on liikkuminen kapean kannaksen yli 10-20 vuoden päästä niin tuskallista, että moni jättää sen tekemättä. Seuraukset Tampereen vetovoiman kannalta ovat ikäviä. Lisäksi mukaan tulevat kielteiset ympäristövaikutukset ja kasvavat liikenneonnettomuudet.

Tämän lehden palstalla on julkaistu toinen toistaan masentavimpia näkemyksiä pikaraitiotiestä, mutta ei ole esitetty vaihtoehtoja. Yleisempiä kritiikin aiheita ovat olleet hankkeen kustannukset ja ratikan tarve ylipäänsä. On helppo kritisoida hanketta, kun kannaksen liikenneruuhkat ovat itselle vain uutisia paikallisessa lehdessä. Haluaisin kuulla pikaratikalle vaihtoehtoisen näkemyksen. Yksityisautoilun pohjalta rakennettu visio Tampereesta 20 vuoden päästä ei ole häävin näköinen.

Tampereen Sosialidemokraatit suhtautuvat myönteisesti pikaratikan kehittämiseen. Haluamme kuitenkin tarkempia selvityksiä investointi ja käyttötalousmenoista, koska pikaratikan rakentaminen ei saa vaarantaa palveluiden kehittämistä. Lisäksi halumme, että Tampereen alueelle laaditaan joukkoliikennestrategia, jossa ovat mukana sekä pikaratikka että linja-autoliikenne.

Julkisen liikenteen kokonaisuus on tärkeää, koska pikaratikka ei saavuta kaikkia tamperelaisia. Tarvitaan siis edelleen kilpailukykyistä julkista kumipyöräliikennettä. Vastavalmistuneen raideprojektin raportin suurin heikkous onkin siinä, ettei se sisällä ns. syöttöliikennettä. Mielestäni tässä vaiheessa syöttöliikenne olisi syytä pitää mukana suunnitelmissa, koska hyvin toteutuessaan se toisi runsaasti uusia asiakkaita pikaratikalle.

Muutoin raportti antaa myönteisen kuvan hankkeen toteuttamismahdollisuuksista. Vaikka pikaratikka onkin valtava investointi ja tulee rasittamaan Tampereen taloutta pitkään, se ei silti vaaranna muita investointeja eikä palveluiden kehittämistä. Tästä on hyvä jatkaa yksityiskohtien tarkempaa suunnittelua.

 

Pekka Salmi
Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön puheenjohtaja