Eläkekatolla tuloeroja saadaan kuriin

Työmarkkinajärjestöt löysivät syksyllä yhteisen tahtotilan eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Uudistus on monella tapaa perusteltu ja tarpeellinen. Kun uusi eduskunta ja hallitus ottavat kantaa asiaan kevään eduskuntavaalien jälkeen, tulisi eläkejärjestelmä arvioida kuitenkin vielä oikeudenmukaisen tulonjaon näkökulmasta.

Vuoden 2014 lopussa työeläkeläisiä arvioidaan olevan yhteensä 1 430 000 henkilöä. Tutkimusten perusteella heistä 14 % eli 200 000 eläkeläistä elää köyhyysrajan alapuolella. Palkinto pitkästä päivätyöstä on siis monelle paikka leipäjonossa.

Suomen nykyisessä taloustilanteessa ja eläkeläisten määrän kasvaessa ratkaisu eläkeläisten köyhyysongelmaan tulisi hakea järjestelmän sisältä. Monissa läntisissä maissa rajoitetaan suuria eläkkeitä eläkekaton avulla. Yleisimmin eläkekatto on toteutettu asettamalla työansioon perustuva eläkepalkkakatto, eli palkkaraja, jonka ylittävältä osalta eläkettä ei kerry. Keskimäärin eläkettä rajoittava eläkepalkkakatto on noin kaksi kertaa maan keskipalkan suuruinen.

On kansalaisten oikeustajun vastaista, että lakisääteisestä järjestelmästä maksettavat korkeat eläkkeet ovat kohtuuttoman suuria suhteessa pienimpiin eläkkeisiin. Kannatan eläkekattoa. Sen avulla voitaisiin leikata ylisuuria eläkkeitä ja ohjata säästyneet eläkemaksut pienten eläkkeiden tasokorotuksiin. Erityisesti yksinasuvien pienituloisten eläkkeitä tulisi korottaa.

OECD sanoo joulukuussa julkaistussa raportissaan, että tuloerojen kasvaminen on hidastanut merkittävästi länsimaiden talouskasvua. OECD:n viesti on siis päinvastainen usein toistetun väitteen kanssa, jonka mukaan tuloerojen kasvu auttaa talouskasvua. Tuloerojen kasvu on leikannut Suomen talouskasvusta 9 prosenttiyksikköä 1980-luvun jälkeen. Suomen BKT olisi lähes 20 mrd. euroa suurempi ilman korkeita tuloeroja.

Kun keskustelu Suomen talouspolitiikan suunnasta käy parhaillaan kuumana, tulisi OECD:n puheenvuoro ottaa tosissaan. Tuloeroja vastaan on taisteltava kaikilla rintamilla. Samalla köyhyyden vastainen kamppailu saa uusia ulottuvuuksia. Kyse ei ole pelkästään tärkeiden arvojen puolustamisesta vaan myös järjen äänen kuuntelemisesta.

 

Pekka Salmi (sd.)
Kaupunginvaltuutettu