Valtuustokysely koskien kaupungin toimintojen ulkoistusten vaikutuksia

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti Tietotekniikkakeskuksen (TIO) myymisestä 2009 syksyllä. Tietotekniikkapalveluiden ulkoistusta perusteltiin kustannussäästöillä ja laadun paranemisella. Kumpikaan tavoite ei ole toteumassa. Väitetyt säästöt eivät toteudu ja Fujitsun tuottamissa ICT-palveluissa on havaittu pahoja laatuongelmia, joita parhaillaan kartoitetaan käyttäjille suunnatulla kyselyllä.

TIO:n myyntipäätöstä tehtäessä silloinen tietohallintojohtaja Teppo Sulonen vakuutti valtuustolle, että ICT-palveluiden kilpailuttaminen tuo kaupungille säästöä 5 miljoonaa euroa. Kun kilpailutus oli käyty, ilmeni, että säästöä syntyykin vain 2,5 miljoonaa euroa. Kun ottaa huomioon, että TIO tuloutti kaupungille vuosittain 4-5 miljoonaa euroa, on yksityinen palveluntuottaja selkeästi kalliimpi kuin kunnallinen. Eri hallintokunnista tulevat viestit kertovat, että ICT-palveluiden kokonaiskustannukset ovat nousseet merkittävästi.

Teppo Sulonen ei ole enää mukana kantamassa vastuuta antamistaan tiedoista. Valtuutetut päättävät esittelystä. Kuka vastaa päätöksenteon tueksi annetuista tiedoista, jotka eivät pitäneetkään paikkaansa?

24.11. ilmestyneen Aamulehden mukaan Fujitsu aikoo siirtää Tietotalon konesalin palvelinten hallinnointia Afrikkaan. Fujitsun mukaan siirto tehdään yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Sairaanhoitopiiri on jo ilmoittanut, ettei se aio hyväksyä omien tietojärjestelmien hallinnoinnin siirtoa ilman tarkkoja selvityksiä. Tampereen kaupunki ei ole ilmoittanut kantaansa asiaan julkisesti.

Näiden uutisten ajankohtaan liittyi myös Fujitsun ilmoitus, että se käynnistää YT-neuvottelut 80 henkilön vähentämiseksi. Jo aiemmin on Telia-Sonera irtisanonut 10 entistä TIO:n työntekijää.

Tietotekniikkakeskuksen myyntiä perusteltiin poliittisessa keskustelussa myös sillä, että ulkopuolisilla toimijoilla on paremmat edellytykset työllistää TIO:n työntekijöitä tulevaisuudessa. Tämäkin TIO:n myyntiä puoltanut argumentti on osoittautunut pötypuheeksi.

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2011 alussa Tampereen kaupungin infratuotannon uudesta organisaatiomallista. Samassa yhteydessä tehtiin päätös myydä asfalttiasema. Liiketoimintakauppa kuitenkin kaatui Skanskan vetäydyttyä, eikä asia ole edennyt. Mikäli asfalttiaseman ostaa jokin nykyinen vahva asfalttituotteiden toimittaja, on vaarana, että kilpailu vähenee ja hintataso nousee. Skanskan vetäytyminen herättää myös kysymyksen, että eikö esisopimuksen purkamisella ollut sanktioita.

Nykytietojen valossa, olisi järkevää, että asfalttiasema jatkaisi kaupungin omana tuotantona. Kaupunki voisi kohteita ulos kilpailuttaessaan ilmoittaa, että asfalttimassat tulevat tilaajahankintoina. Näin asfalttiaseman volyymi ja kannattavuus kasvaisivat. Pitää muistaa, että niin sanotun asfalttikartellin jälkipyykki on vieläkin pesemättä, ja kaupungilla on huomattavia saatavia kartelliin osallistuneilta yrityksiltä.

Edellä mainittuihin yksityistämispäätöksiin sisältyy vahvoja elinkeinoelämän taloudellisia ja ideologisia intressejä. Herää kysymys, heiluttaako koira häntää, vai häntä koiraa?

Kysynkin,

1.      Miten tietotekniikkapalveluiden yksityistäminen on vaikuttanut kaupungin toimintoihin taloudellisesti ja toiminnallisesti?

2.      Aikooko Tampereen kaupunki hyväksyä tietojärjestelmiensä hallinnoinnin siirtämisen Afrikkaan?

3.      Kannattaako asfalttiaseman myynnin valmistelua enää jatkaa nykyisessä tilanteessa?

4.      Onko Tampereen kaupunki ajanut Tietotekniikkakeskuksen ja asfalttiaseman yksityistämisessä kaupunkilaisten vai elinkeinoelämän asiaa?

 

Tampereella 5.12.2011

 

 

Pekka Salmi

kaupunginvaltuutettu