Imperiumin vastaisku

 

Hyvinvointivaltio syntyi aikanaan pitkälti sosialidemokraattisen työväenliikkeen vaikutuksesta. Hyvinvointivaltio nähtiin oikeistossa myös keinona padota kommunismia. Siksi hyvinvointivaltio saavutti laajan tuen eurooppalaisissa kansallisvaltioissa. Se oli eurooppalaisen yhteiskunnan projekti.

Kun Neuvostoliitto ja rautaesirippu Itä-Euroopassa romahtivat 1990-luvun alussa, alkoi oikeiston ja työnantajien vyörytys. Katsottiin, että kompromisseja ei enää tarvittu. Viimeiset 20 vuotta ovat olleetkin hyvinvointivaltion ja palkansaajien aseman rapautumisen aikaa. Työehtoja ja sosiaaliturvaa on heikennetty pikkuhiljaa.

Samaan aikaan vapaan markkinatalouden esteitä on raivattu urakalla ja pääomamarkkinat vapautettu. Oikeistolainen ideologia on lyönyt itsensä läpi kaikilla elämän aloilla ja kaikissa maanosissa. Kehityksen suuntaa ilmentävät parhaiten ylikansalliset yritykset, jotka jakelevat surutta kuolemantuomioita heikon tuottavuuden tehtaille ja toimipisteille. Ne kertovat poliitikoille miten verotusta tulisi helpottaa, jotta loput tuotannon rippeet voitaisiin säilyttää. Globalisaatiosta on tullut monelle työntekijälle kirosana.

Pääomamarkkinat ovat nousseet valtahierarkian huipulle. Niitä ei pidättele enää mikään. USA:sta lähteneen finanssikriisin olisi luullut aiheuttavan vastareaktion. Mutta mitä vielä! Vaikka finanssikriisin alkulähteeksi löydettiin nopeasti liian vapaat johdannaismarkkinat ja liikepankkien johtajien bonusjärjestelmät, ei presidentti Obaman hallinto ole tehnyt juuri mitään palauttaakseen sääntelyä. Ilmeisesti pääomamarkkinoiden vapaus on tärkeämpi kuin ihmisten työpaikat ja vakaa talous.

Euroopassa tulisi pohtia, miten pääomamarkkinoiden sääntelyä voitaisiin palauttaa. Pelkään, että kun pöly on laskeutunut, jatketaan entiseen tapaan. Sääntelyn puute mahdollistaa megaluokan uhkapeluun pääomamarkkinoilla. Pilvilinnojen rakentelu johdannaisilla ei saisi jatkua. Pilvilinnat romahtavat ennemmin tai myöhemmin. Mielestäni johdannaisiakin tarvitaan jossain määrin, mutta ne tulisi kuitenkin sitoa paremmin reaalitalouteen.

Oikeistolainen aikakausi suosii rikkaita. Mitä enemmän on rahaa, sitä enemmän on vapauksia ja mahdollisuuksia. Veroparatiisit ja hallintarekisterit mahdollistavat laillisen veronkierron. Tutkimusten mukaan 90 prosenttia suomalaisten kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotosta jätetään ilmoittamatta verottajalle. Erään arvion mukaan Suomi menettää verotuloja 820 miljoonaa euroa kansainvälisen veronkierron vuoksi.

Laajasta veronkierrosta huolimatta omaisuus- ja yrittäjätulot ovat kasvattaneet merkittävästi osuuttaan suhteessa palkansaajien ansiotuloihin 1990-luvun laman jälkeen. Yrityksistä siis ulosmitataan entistä enemmän tuloja omistajille. Pääoman ja työn välinen tulonjakotaistelu ei ole kadonnut vaan syvenee kaiken aikaa.

Jo protestanttiseen työetiikkaan kuului aikanaan kohtuullisen käsite ja kritiikki niitä kohtaan, jotka tekivät työtä ja keräsivät omaisuuksia vain itseään varten. Tanskalaisen laivanvarustamoyhtiön Maerskin pääomistaja lahjoitti Tanskan kansalle valtavan oopperatalon muutama vuosi sitten. Olen miettinyt, mitä suomalaiset miljonäärit Erkot ja Wahlroosit jättävät jälkeensä. Katkeria, irtisanottuja työntekijöitä? Numeroita sveitsiläisillä pankkitileillä?

Tasavaltalaisten tulee ryhdistäytyä ja päättää oikeistoimperiumin pitkä valtakausi. Talouden vakautta tulisi turvata järkevällä sääntelyllä. Pääomavirtoja tulisi verottaa nykyistä enemmän ja kerätä siten myös yhteiseen kassaan tuloja. Hallintarekisterit tulisi kieltää kokonaan, ja veroparatiisit sulkea. Niiden, jotka ovat menestyneet elämässään ja keränneet omaisuuksia, tulisi osallistua myös suuremmalla osuudella hyvinvoinnin rahoittamiseen. Sitä ei nykyinen verotusjärjestelmä tee.

  

Pekka Salmi
Tampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Tampereen työväenyhdistyksen toiminnanjohtaja