Pirkanmaa jäi nuolemaan näppejään

Yhteenveto valtion panostuksista Pirkanmaan kehittämiseen kuluneen vaalikauden aikana on tylyä luettavaa. Pääkaupunkiseudun jälkeen maan merkittävin alue jäi nuolemaan näppejään monessa asiassa. Alueen edunvalvonta tökkii pahemman kerran.

Valtio panosti vaalikauden aikana 2976 miljoonaa euroa isoihin liikennehankkeisiin. Muun muassa Uusimaa sai tästä potista 1005 miljoonaa euroa eli joka kolmannen euron. Pirkanmaan osuus oli tasan 0 euroa. Miten voi olla mahdollista, että lähes kaikkiin muihin maakuntiin valtion panostuksia riitti, mutta ei 450 000 asukkaan Pirkanmaalle?

Myös Pirkkalan kakkosterminaalin laajentamisen suunnittelu on ollut pitkään vireillä. Lopullista päätöstä valtion hallinnosta ei asian suhteen ole vieläkään saatu. Hankkeen rahoitus on poikkeava. Valtio maksattaa sille kuuluvan hankkeen osittain alueen kuntien varoilla. Näin siitäkin huolimatta, että liikennemäärillä mitattuna Pirkkalan lentokenttä on maan toiseksi suurin Helsinki-Vantaan jälkeen. Miksi Lapissa kehitetään lentokenttiä valtion, mutta Pirkanmaalla kuntien rahoilla?

Myös valtion toimintojen hajasijoittamisessa Pirkanmaalle on jäänyt vain luu käteen. Hajasijoitettavat virastot ovat kiertäneet Pirkanmaan kaukaa. Kaiken huipuksi hätäkeskus siirretään Tampereelta Poriin ilman kunnollisia perusteluja. Eihän tässä näin pitänyt käydä!

Oman ministerin perään on haikailtu pitkään. Oman ministerin puuttuminen ei voi kuitenkaan olla todellinen syy Pirkanmaan edunvalvonnan epäonnistumiseen. Ei Pirkanmaalla ollut edelliselläkään hallituskaudella ministeriä, mutta siitä huolimatta alueelle saatiin merkittäviä panostuksia mm. läntisen kehätien kakkosvaihe. Silloin sosialidemokraateilla oli hyvät yhteydet puolueen johtoon.

Erityisesti hallituspuolueiden kansanedustajilla olisi peiliin katsomisen paikka. Heillä tulisi olla hyvät suhteen omien puolueidensa avainministereihin, jotta tiukat väännöt pystytään kääntämään loppusuoralla voitoiksi. Näin ei ilmeisesti ole.

Pekka Salmi (sd)
kaupunginvaltuutettu