Super Quality

 

Löysimme eräänä viikonloppuna appivanhempieni mökin ullakolta vaimoni 25 vuotta vanhan lasten pyörän. Se on sellainen kolmipyöräinen, jossa polkimet ovat kiinni etupyörässä. Pyörät ovat umpikumia. Kaksivuotiaat kaksosemme ottivat sen riemulla omakseen. Hämmästelin sen hyvää kuntoa. Maali oli kulunut paikka paikoin pois, mutta kaikki osat olivat ehjiä ja pyörä toimi moitteettomasti. Harva lelu tai laite säilyy seuraavalle sukupolvelle. Tämän Teddy-nimisen pikku pyörän logossa lukikin enteilevästi super quality (huippu laatua).

Vaikkei polkupyörä ole sähkölaite, sen säilymistä kummastellessani ajatukseni siirtyivät alkuvuoteen, jolloin muutaman kuukauden sisällä kotimme kodinkoneista ja elektroniikkalaitteista iso osa siirtyi koneiden hautausmaalle. Ensi rikkoutuivat videot, sitten pesukone, kiuas, silitysrauta, toinen silitysrauta, kamera ja kännykkä. Kiuasta ja kameraa lukuun ottamatta kaikkien laitteiden ikä oli maksimissaan kahdeksan vuotta. Lompakko kutistui ja ihmettelin, mikä laite hajoaa seuraavaksi. Samalla menetin uskoni ns. laatutuotteisiin. Kodinkoneet ja elektroniikkalaitteet valmistetaan nykyään kestämään korkeintaan 10 vuotta. Merkistä viis.

Ei ole siis ihme, että sähkö- ja elektroniikkaromun (SE-romu) määrä on jatkuvasti kasvussa. Tällä hetkellä SE-romua kertyy Suomessa vuosittain noin 100 000 tonnia. Sähkö- ja elektroniikka­laitteiden määrän kasvu kotitalouksissa ja niiden käyttöiän lyhentyminen onkin muodostunut ympäristöongelmaksi. Vaikka kodinkoneiden energian kulutus on teknisen kehityksen ansiosta huomattavasti laskenut, syntyy tuotannollisen valmistuksen ja kuljetusten yhteydessä merkittäviä päästöjä sekä tietenkin raaka-aineiden kulutusta.

Onneksi EU on huomannut ongelman ja antanut SE-romua koskevan direktiivin. Direktiivin mukaan SE-romun painosta on kierrätettävä 70-90 prosenttia. Romusta on eroteltava mm. ongelmajäte, jota on arvioitu kertyvän paljon. Lisäksi talteen otetaan erilaiset metallit, lasi, muovi ja kumi. Nämä aineet on otettava hyötykäyttöön ja takaisin tuotantoketjuun. Direktiivi johtaa lainsäädännön muutokseen Suomessa ensi vuoden aikana.

Mielestäni SE-romun kierrätyksen pakollisuus on iso askel eteenpäin, mutta onko se riittävä. Myös ihmisten kulutustottumuksiin on vaikutettava. Tärkein viesti pitää olla, että materiaalin haaliminen ympärilleen ei tuo onnea. Siksi merkkipäivänä lähimmäiselle voi ostaa lahjaksi mieluummin palvelun kuten jalkahoidon tai hiusten leikkuun kuin uuden uutukaisen keittiö- tai viihdeihmeen, joka unohtuu nurkkakaapin ylähyllylle parin käyttökerran jälkeen.

Myös EU:n ympäristömerkkiä on kehitettävä. Ympäristömerkin saamisen edellytyksiin voisi lisätä tuotteen oston yhteydessä saaman takuun pituus. Takuun pitäisi olla esim. 4-6 vuotta eli keskimääräistä pidempi. Tällöin valmistajan pitää panostaa laatuun, koska huonon sähkölaitteen korvaaminen tai korjaaminen tulee kalliiksi. Näin kuluttajalla olisi parempi mahdollisuus hankkia laatua ja panostaa kodinkoneiden ja sähkölaitteiden elinkaaren pituuteen.

Tiedän myös hyvän sloganin, joka pitäisi olla EU:n ympäristömerkin logossa. Se on tietenkin super quality.

 

Pekka Salmi
Kirjoittaja on Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön puheenjohtaja