Tampereen kaavoitus kehittyy

Kaavoituksen avulla suunnitellaan tulevaisuutta. Lähtökohtana on kaupungin tarve kehittyä. Kaavoituksella ohjataan yhteiskuntarakenteen muutosta ja eri toimintojen yhteensovittamista. Kaavoitus onkin kaupungin tärkeimpiä toimintoja. Sen avulla luodaan mm. toimintaedellytyksiä elinkeinoille, asumiselle, liikenteelle ja palveluille. Kaavoituksen taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä.

Tampereen kaupungin kaavoitus on ollut voimakkaan kehittämisen kohteena viimeiset kaksi vuotta. Kehitystyö on kohdistunut kahteen kokonaisuuteen. Toisaalta on haluttu kohdistaa kaavoituskohteita uudella tavalla ja toisaalta kehittää kaavoitusprosessia.

Viime valtuustokaudella laiminlyötiin kaksi asiaa. Ensinnäkin uusia yritysalueita ei juurikaan kaavoitettu, mikä on vaikuttanut yritystonttitarjonnan kaventumiseen. Tällä hetkellä kaupungin tonttitarjontaa on lähinnä Ruskossa, mikä ei välttämättä sovi sijaintinsa puolesta kaikille yrityksille. Monet tamperelaiset yritykset ovatkin hakeutuneet naapurikuntiin paremman tonttitarjonnan vuoksi.

Toiseksi kaavoituksen voimavaroja sidottiin runsaasti yksityisten maiden kaavoittamiseen mm. Ranta-Tampellaan, Niemenrantaan ja Härmälänrantaan. Tämä puolestaan johti kaupungin oman asuntotonttitarjonnan kaventumiseen lähinnä Vuorekseen, jossa on yllin kyllin tonttireserviä. Esimerkiksi kohtuuhintaiselle vuokra-asumiselle ei ole tällä hetkellä osoittaa tontteja kuin Vuoreksesta ja Kämmenniemestä. Lisäksi omakotitontteja ei ole kaavoitettu tarpeeksi.

Tilanteeseen puututtiin jo pormestariohjelmassa ja kaupungin strategiatyön yhteydessä. Tavoitteena on yritystonttitarjonnan kasvattaminen ja monipuolinen asuntopolitiikka niin talotyyppien kuin hallintamuotojen osalta. Asemakaavoituksen tavoitteita nostettiin riittävän kaavavarannon luomiseksi.

Viime vuoden osalta kaavoitus teki huipputuloksen. Asumiselle kaavoitettiin yli 236 000 kem² eli hieman yli tavoitteen. Yritysalueiksi ja palveluita varten kaavoitettiin yli 623 000 kem² eli kuusinkertaisesti yli tavoitteen. Yhteensä asemakaavoitus ylitti kokonaistavoitteensa yli 2,5 –kertaisesti. Kun kaavat saadaan kuluvan vuoden aikana vahvoiksi ja kunnallistekniikka rakennettua uusille alueille, tulee kaupungin tonttitarjonta paranemaan huomattavasti. Uusia yritysalueita saadaan mm. Kolmenkulmaan, Lahdesjärvelle ja Sarankulmaan. Lisäksi Kaupin kampusalueen ja Kalevan Prisman kasvu mahdollistettiin.

Asuntoja kaavoitettiin kaupungin omalle maalle eri puolille kaupunkia, jolloin tontti- ja asuntopolitiikka on kaupungin omissa käsissä. Tästä hyötyvät eniten pienet rakennusliikkeet ja vuokra-asuntoyhtiöt. Myös omakotitontteja kaavoitettiin aikaisempaa enemmän. Jatkossa pyritään kaavoittamaan myös niin sanottua tiivistä ja matalaa eli kaupunkimaista pientaloasumista.

Kerrosalaneliömetrien lisäksi asemakaavoituksessa on panostettu prosessin sujuvoittamiseen. Vaikka kaavoitusprosessin kesto Tampereella on keskimääräistä tasoa suurten kaupunkien vertailussa, on meillä silti paljon parannettavaa. Viime vuonna asemakaavoitus otti käyttöönsä koko työkannan ohjelmointi- ja seurantajärjestelmän. Järjestelmän avulla ohjelmoidaan ja aikataulutetaan kaikki vireillä olevat kaavahankkeet sekä varmistetaan käynnistyvien hankkeiden resursointi ja aikataulujen ennakoitavuus. Hankkeiden etenemistä seurataan kuukausittain. Tämä oli välttämätöntä, koska asemakaavahankkeita on yli 160 kpl vireillä eli keskimäärin 10 hanketta per kaavoittaja.

Asemakaavaprosessia on kehitetty kokonaisvaltaisesti. Prosessikuvaus on tehty ja sujuvuutta edistetty luomalla yhtenäistä ohjeistusta. Prosessin keventämistä pilotoidaan sellaisissa kohteissa, joissa ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, ja jotka toisaalta tuovat investointeja ja työpaikkoja Tampereelle. Ideana on, että aloitusvaiheen ja luonnosvaiheen kuuleminen yhdistetään, jolloin voidaan edetä suoraa ehdotusvaiheeseen.

Asemakaavoitus on vain yksi osa maankäytön suunnittelua ja hallintaa. Kaupunki on käynnistänyt myös rakennusvalvonnan, kiinteistötoimen ja kaupungin mittayksikön prosessien kehittämistyön. Tavoitteena on, ettei pelkästään asemakaavoitukseen kuluva aika lyhene vaan kokonaisaika siitä, kun maa-alueen kaavoitus käynnistetään ja uusi rakennus on valmis. Tämä edellyttää usean eri toimijan saumatonta yhteistyötä ja pullonkaulojen poistamista.


Pekka Salmi (sd)
Apulaispormestari, Yhdyskuntapalvelut