Autot kadulta maan alle

Kaupungin suunnitelmat muuttaa Hämeenkatu joukkoliikenne- ja kävelykaduksi sekä lisätä ydinkeskustan kävelypainotteisuutta ovat herättäneet paljon keskustelua ja kriittisiä puheenvuoroja. Muutokset Hämeenkadulla tulevat olemaan historiallisia.  

Keskustan liikenneverkkoa on suunniteltu vuosikausia. Tavoitteena on keskustan viihtyisyyden ja vetovoiman lisääminen varaamalla maanpäällistä tilaa nykyistä enemmän ihmisten, tapahtumien ja yritystoiminnan käyttöön. Pormestariohjelman ja kaupunkistrategian linjausten myötä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat viimein lähtemässä liikkeelle.

Keskustan liikennesuunnitelmien perusajatus on lisätä tilaa kävelijöille ja parantaa julkisen liikenteen toimintamahdollisuuksia. Myös pyöräilijöiden tarpeita huomioidaan. Autoliikennettä ohjataan kehäkaduille ja maanalaiseen pysäköintiin. Keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Kauppakamarin väitteet autottoman keskustan rakentamisesta eivät pidä paikkaansa. Omalla autolla pääsee jatkossakin asioimaan ydinkeskustassa.

Suunnitelmia toteutetaan kuluvalla valtuustokaudella siten, että Hämeenkadun itäpää muutetaan ensi kesänä kokeiluluonteisesti kävely- ja joukkoliikennekaduksi. Kokeilu toteutetaan kevyellä otteella eli suuria rakenteellisia muutoksia ei tehdä.

Muutosten myötä joukkoliikenteen toimintavarmuus paranee. Äänimaisema ja liikenneturvallisuus paranevat. Jatkossa, jos kokeilu päätetään vakinaistaa, jalkakäytäviä levennetään ja pyöräilijät erotetaan omalle väylälleen. Terassit ja kauppojen myyntipisteet mahtuvat katutilaan paremmin ja viihtyisyys lisääntyy. Muutos kannattaa kuitenkin tehdä vasta, kun katuratikkaa rakennetaan.

Kävelykeskustan rakentaminen aloitetaan Kyttälästä. Hämeenkadun lähimpien kortteleiden alueilla toteutetaan katusaneerauksia, joidenka yhteydessä mm. osa Tuomiokirkonkatua muutetaan kävelykaduksi ja kävelypainotteisuutta lisätään katuverkossa. Pysäköintiä siirretään maan alle. Hämeenkadun länsipäässä ei tehdä muutostöitä kuluvan valtuustokauden aikana. Vuonna 2016 arvioidaan monipuolisesti tehtyjen muutosten vaikutuksia ja linjataan jatkoa.

Tampere ei ole suinkaan ainoa kaupunki Suomessa tai Euroopassa, joka pyrkii rauhoittamaan ydinkeskustaa autoilulta ja lisäämään kävelypainotteisuutta. Itse asiassa haluaisin kuulla, mistä löytyisi autoilun ehdoilla rakennettu kaupunkikeskusta, joka menestyy ja on vetovoimainen.

Monissa Euroopan kaupungeissa on toteutettu periaatetta, että jos kaupunkia suunnitellaan autojen ja liikenteen ehdoilla, lopputuloksena saadaan autoja ja liikennettä. Jos kaupunkia kuitenkin suunnitellaan ihmisten viihtyvyyden ehdoilla, lopputuloksena saadaan ihmisiä ja viihtyisää kaupunkitilaa. Pohjoismaissa Bergen ja Göteborg käyvät hyvistä esimerkeistä. Pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi Mikkelissä ja Jyväskylässä keskuksien rauhoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet vähittäiskaupan liikevaihdon ja liiketilan merkittävään kasvuun. 

Keskusta on merkittävä asioinnin ja liiketoiminnan alue, mutta se on myös 40 000 ihmisen asuinalue. Parhaillaan käynnissä olevan keskustan strategisen yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa 10 000 – 20 000 uuden asukkaan muuttaminen alueella. Perinteisen täydennysrakentamisen lisäksi tarvitaan mm. ullakkorakentamista ja monipuolisia perheasuntoja. Keskustan elinvoimaisuuden edellytys on, että alue on myös vetovoimainen asuinalue. Vetovoima paranee, jos melu- ja ilmansaasteet vähenevät ja avoin kaupunkitila kasvaa.

Ymmärrän varsin hyvin pienyrittäjien huolen keskustan liikennesuunnitelmien vaikutuksista heidän elinkeinoihinsa. Varsinkin, kun yleinen talouskehitys luo oman varjonsa kaikelle yritystoiminnalle. Olen kuitenkin vakuuttunut, että kaupungin valitsema linja on oikea. Kun liikenteelliset muutokset yhdistetään kaikkeen muuhun keskustan kehittämiseen, on lopputuloksena kaikkien toimijoiden kannalta parempi keskusta. Keskustan vetovoiman ja viihtyisyyden kasvu tuovat tullessaan myös uusia asiakkaita ja liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia.

 

Pekka Salmi (sd)
Kirjoittaja on Tampereen kaupungin apulaispormestari