Hämeenkatu avataan autoliikenteelle määräajaksi

Vedin tänään kaupungin tiedotustilaisuuden, jossa ilmoitettiin, että Hämeenkadun itäpää avataan autoliikenteelle määräajaksi. Katu saatanee auki helmikuun puolivälissä ja pysyy auki kesäkuun alkuun saakka. Silloin alkaa raitiotien rakentaminen Itsenäisyydenkadun tunnelissa ja Hämeenkadun länsipäässä, joten autoliikennettä ei silloin voida enää sallia. Avaamisen aikatauluun vaikuttaa sää. Jos tulee kovia pakkasia, jalkakäytävien levennysten ja Tuomiokirkonkadun keskikorokkeen purkutyöt viivästyvät.

Päätös ei ollut minulle helppo. Vielä joulukuussa kerroin valtuuston kyselytunnilla, että Hämeenkatu pysyy suljettuna. Yleensä en mielipiteissäni peräänny. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Kun saimme selville, että raitiotien aloittamista voidaan lykätä kahdella kuukaudella, tuli avaamisesta järkevämpää. Liikenteellisesti vaikein aikahan on juuri alkuvuodesta kesäkuun alkuun ulottuva jakso. Kesäkuun alussa alkaa lomakausi ja liikennemäärät laskevat. Samoin bussien määrä vähenee kesäaikataulujen vuoksi. Siihen asti pitää jotenkin sinnitellä, koska elokuussa valmistuvat tunnelin itäpään kiertoliittymä ja rampit, jolloin avautuvat yhteydet Tampellan Esplanadille ja Ratapihankadulle. Tällöin reittivaihtoehdot lisääntyvät, ja liikenteen paine jakaantuu useille eri väylille. Tosin näkemykseni mukaan ruuhkat eivät poistu keskustasta ennen kuin Näsikallion eritasoliittymä valmistuu.

Tänään kerrotuilla toimenpiteillä pelataan siis aikaa ja helpotetaan hieman tilannetta. Selvitysten perusteella Hämeenkadun itäpään avaaminen vähentää autojen määrää Satakunnankadulla 500-1000 kpl. Tunnelin avaaminen toi Satakunnankadulle 4000 autoa, joten ruuhkat eivät kokonaan poistu. Pientä helpotusta on saatavissa. Pitää kuitenkin muistaa, että mikään muu toimenpide ei olisi tuonut vastaavaa poistumaa Satakunnankadulle. Eli pelimerkit olivat vähissä. Jotain oli tehtävä, ja tästä toimenpiteestä saadaan kuitenkin suurin hyöty.

Toinen asia, joka vaikutti mielipiteeseeni, oli liikenneongelmista tullut palaute. Sitä on tullut runsaasti niin asukkailta, sidosryhmiltä kuin päättäjiltäkin. Liikenneongelmat ovat olleet niin mittavia, että jotain oli vain tehtävä. Olisi ollut hölmöä pitää jääräpäisesti kiinni asiasta, joka ei ole ollut ainakaan minulle mikään kynnyskysymys. Hämeenkadun itäpään elävöittämiskokeilu on päättynyt vuoden lopussa ja Hämeenkadun lopulliset katusuunnitelmat on hyväksytty. Lopputilanteessahan autot poistuvat Hämeenkadulta pysyvästi. Ainoastaan huoltoliikenne jää. Hämeenkadusta tulee joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen katu. Tämä on mielestäni oleellista. Samoin se, että raitiotiestä on tehty rakentamispäätös, ja rakentaminen alkaa keväällä.

Kun mietitään, miksi tähän tilanteeseen on jouduttu, on syytä miettiä tunnelipäätöstä. Itse olisin jättänyt tekemättä koko tunnelin. Mutta julkisuudessa käyttämissäni puheenvuoroissa toin kuitenkin esiin, että jos tunneli tehdään, pitää Näsikallion eritasoliittymä rakentaa. Ilman sitä keskustan saavutettavuus kärsii. Virkamiehet esittivät aikanaan, että liittymä lisättäisiin tunnelihankkeeseen, mutta silloinen valtakoalitio XL jätti liittymän pois hankkeesta. Nyt sitä olisi tarvittu. Keskustassa ei ollut ruuhkia ennen tunnelin avaamista.

Toinen asia, mitä voi syystä kritisoida, on tunnelin avaamisesta tiedottaminen. Tunnelin avaaminen etuajassa peitti alleen sen tosiasian, että tunneli jouduttiin avaamaan torsona. Kiertoliittymä ja rampit, joiden kautta pääsee aikanaan ajamaan Ratapihankadulle ja Tampellan Esplanadille, rakennetaan vanhan Kekkosentien katulinjan päälle. Ohikulkuliikenne piti saada ensin tunneliin, jotta ramppeja ja liittymää päästiin rakentamaan. Tämä merkittävä tosiasia jäi tunnelihehkutuksen alle, ja aika monelle tamperelaiselle tulikin suurena yllätyksenä reittivaihtoehtojen vähäisyys.