Työllisyys on tärkein haaste Tampereella

Käytin oheisen ryhmäpuheenvuoron valtuuston kokouksessa kaupungin tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä:

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kaupungin talouden alavire jatkuu. Alijäämäisiä tilinpäätöksiä on tehty useita peräkkäisinä vuosina. Taustalla on pitkään jatkunut lama. Itse asiassa julkinen sektori on ollut vaikeuksissa vuodesta 2009 asti, kun finanssikriisi aiheutti vientiteollisuuden romahduksen.

Noin 40 miljoonan euron alijäämää selittää ennen kaikkea kertaluonteiset menot, joista tulee noin puolet alijäämästä. Toista puolta selittää tulopohjan pettäminen. Valtionosuuksien leikkaukset tuntuvat nahoissamme ja heikko työllisyystilanne on vähentänyt verotuloja.

Positiivista on, että menokehitys on saatu kuriin. Viime vuosina organisaatiossa tehty hyvää työtä. Mutta jatkossa on vaikea tehdä isoja säästöjä ilman palvelutason leikkaamista.

Työllisyys on tärkein haaste Tampereella. Teollisuudesta menetetty 5000 työpaikkaa viime vuosina. Niitä korvaavia työpaikkoja on vaikea saada.

Yksityisen sektorin työllistämismahdollisuudet ovat heikot. Aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan pitäisikin kiinnittää entisestään huomiota. Invest in ja viennin edistäminen tulee asettaa etusijalle. Onneksi yritystonttitarjonta on parantumassa, kun kaavoitukseen on laitettu vauhtia. Joten yritystonttien puutteen vuoksi yritysten tulo Tampereelle ei tule riippumaan.

Huomiota pitää kiinnittää myös omaan toimintaan. Korkea investointitaso luo uskoa tulevaisuuteen ja uusia työpaikkoja. Erityisesti Monitoimiareena ja raitiotie ovat kokoluokaltaan mittavimmat investoinnit. Niiden taloudelliset kerrannaisvaikutukset ovat valtavia.

Kun yksityisellä sektorilla on vähän työllistymismahdollisuuksia, tulisi tässä ajassa panostaa kunnan omaan työllisyyspolitiikkaan. On kuitenkin valitettavaa, että valtio on nykyisen hallituksen aikana alkanut vetäytymään omasta vastuustaan työllisyyden hoidossa. Esimerkiksi nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen käytettäviä palkkatukirahoja on leikattu.

Tässä tilanteessa kaupungin organisaation tulisi panostaa mm. kuntouttavaan työtoimintaan, mutta tulokset ovat olleet varsin laihoja, vaikka asia on nostettu pormestaria myöten esille. Kyse on ennen kaikkea johtamisongelmasta hallintokunnissa.

Korkea investointitaso on suuri mahdollisuus, mutta myös uhka. Sähkölaitoksen lainojen maksusta saadusta rahat on käytetty. Kaupunki velkaantuu jatkossa nopeaa vauhtia. Investointikehys on tärkeä väline, jotta löydämme kantokykyyn nähden sopivan investointitason. Investointien priorisointi on jatkossa välttämätöntä.

Valtuustoryhmämme on ollut huolissaan myös koulutuksen ja opetuksen leikkauksista. Tulevaisuutemme on kiinni osaavista ja kyvykkäistä ihmisistä. Koulutusleikkaukset nakertavat tulevaisuuttamme.