Osui ja upposi

Tein ensimmäisen valtuustokyselyni tänään valtuustossa ulkoistusten vaikutuksista kaupungin talouteen ja toimintaan. Pormestarin vastaukset olivat sen verran heppoisia, ettei jäänyt epäselväksi etteikö väitteeni ulkoistusten epäonnistumisesta pitänyt paikkaansa. Tietotekniikkakeskuksen myynti oli Kauppakamarin ja poliittisen oikeiston hanke, jolla ei ollut mitään muita kuin ideologisia perusteluita.

 

"VALTUUSTOKYSELY KOSKIEN KAUPUNGIN TOIMINTOJEN ULKOISTUSTEN VAIKUTUKSIA – PEKKA SALMI

Kvkys 12.12.2011 Pekka Salmen valtuustokysely:

”Tampereen kaupunginvaltuusto päätti Tietotekniikkakeskuksen  (TIO) myymisestä 2009 syksyllä. Tietotekniikkapalveluiden ulkoistustaperusteltiin kustannussäästöillä ja laadun paranemisella. Kumpikaan tavoite ei ole toteumassa. Väitetyt säästöt eivät toteudu ja Fujitsun tuottamissa ICT-palveluissa on havaittu pahoja laatuongelmia, joita parhaillaan kartoitetaan käyttäjille suunnatulla kyselyllä.

TIO:n myyntipäätöstä tehtäessä silloinen tietohallintojohtaja Teppo Sulonen vakuutti valtuustolle, että ICT-palveluiden kilpailuttaminen tuo kaupungille säästöä 5 miljoonaa euroa. Kun kilpailutus oli käyty, ilmeni, että säästöä syntyykin vain 2,5 miljoonaa euroa. Kun ottaa huomioon, että TIO tuloutti kaupungille vuosittain 4-5 miljoonaa euroa, on yksityinen palveluntuottaja selkeästi kalliimpi kuin kunnallinen.

Eri hallintokunnista tulevat viestit kertovat, että ICT-palveluiden kokonaiskustannukset ovat nousseet merkittävästi. Teppo Sulonen ei ole enää mukana kantamassa vastuuta antamistaan tiedoista. Valtuutetut päättävät esittelystä. Kuka vastaa päätöksenteontueksi annetuista tiedoista, jotka eivät pitäneetkään paikkaansa?

24.11. ilmestyneen Aamulehden mukaan Fujitsu aikoo siirtää Tietotalon konesalin palvelinten hallinnointia Afrikkaan. Fujitsun mukaan siirto tehdään yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Sairaanhoitopiiri on jo ilmoittanut, ettei se aio hyväksyä omien tietojärjestelmien hallinnoinnin siirtoa ilman tarkkoja selvityksiä. Tampereen kaupunki ei ole ilmoittanut kantaansa asiaan julkisesti.

Näiden uutisten ajankohtaan liittyi myös Fujitsun ilmoitus, että se käynnistää YT-neuvottelut 80 henkilön vähentämiseksi. Jo aiemmin on Telia-Sonera irtisanonut 10 entistä TIO:n työntekijää.

Tietotekniikkakeskuksen myyntiä perusteltiin poliittisessa keskustelussa myös sillä, että ulkopuolisilla toimijoilla on paremmat edellytykset työllistää TIO:n työntekijöitä tulevaisuudessa. Tämäkin TIO:n myyntiä puoltanut argumentti on osoittautunut pötypuheeksi.

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2011 alussa Tampereen kaupungin infratuotannon uudesta organisaatiomallista. Samassa yhteydessä tehtiin päätös myydä asfalttiasema. Liiketoimintakauppa kuitenkin kaatui Skanskan vetäydyttyä, eikä asia ole edennyt. Mikäli asfalttiaseman ostaa jokin nykyinen vahva asfalttituotteiden toimittaja, on vaarana, että kilpailu vähenee ja hintataso nousee. Skanskan vetäytyminen  herättää myös kysymyksen, että eikö esisopimuksen purkamisella ollut sanktioita.

Nykytietojen valossa, olisi järkevää, että asfalttiasema jatkaisi kaupungin omana tuotantona. Kaupunki voisi kohteita ulos kilpailuttaessaan ilmoittaa, että asfalttimassat tulevat tilaajahankintoina. Näin asfalttiaseman volyymi ja kannattavuus kasvaisivat. Pitää muistaa, että niin sanotun asfalttikartellin jälkipyykki on vieläkin pesemättä, ja kaupungilla on huomattavia saatavia kartelliin osallistuneilta yrityksiltä.

Edellä mainittuihin yksityistämispäätöksiin sisältyy vahvoja elinkeinoelämän taloudellisia ja ideologisia intressejä. Herää kysymys, heiluttaako koira häntää, vai häntä koiraa?

Kysynkin,

1. Miten tietotekniikkapalveluiden yksityistäminen on vaikuttanut kaupungin toimintoihin taloudellisesti ja toiminnallisesti?

2. Aikooko Tampereen kaupunki hyväksyä tietojärjestelmiensä hallinnoinnin siirtämisen Afrikkaan?

3. Kannattaako asfalttiaseman myynnin valmistelua enää jatkaa nykyisessä tilanteessa?

4. Onko Tampereen kaupunki ajanut Tietotekniikkakeskuksen ja asfalttiaseman yksityistämisessä kaupunkilaisten vai elinkeinoelämän asiaa?”

 

Pormestari Timo P. Niemisen vastaus Pekka Salmen kyselyyn:

”Vastaukset kysymyksiin:

Kilpailutus koski Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitoksen (TIO) tuottamia puhe-, data-, perustietotekniikka- ja järjestelmäpalveluja. Puhe- ja datapalveluiden tarjouskilpailun voitti TeliaSonera Finland Oyj. Perustietotekniikka- ja järjestelmäpalveluiden tarjouskilpailun voitti Fujitsu Services Oy. Kilpailutuksen hankintayksikköinä olivat seudun 8 kaupunkia ja kuntaa (Tampere ja 7 kehyskuntaa) sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja sen yhtiöt. Kyselyn vastauksissa keskitytään Tampereen näkökulmaan.

Kysymys:

Miten tietotekniikkapalveluiden yksityistäminen on vaikuttanut kaupungin toimintoihin taloudellisesti ja toiminnallisesti?

Vastaus:

Kilpailutus toteutettiin seudullisesti ja kilpailutettavien palveluiden sisältö määriteltiin tarpeiden mukaisesti. Tästä syystä uusien palveluiden sisältö poikkeaa jonkin verran TIOn tuottamista palveluista. Palveluille määriteltiin laatutasot ja toimittajille asetettiin sanktiot, mikäli laatutasoista poiketaan. Palveluiden sisältö ennen ja nyt ei siis ole suoraan vertailukelpoinen.

Samanaikaisesti kilpailutuksen ja palveluiden käynnistämisen kanssa uudistettiin tietohallinnon toimintamallia paremmin kaupungin toimintoja palvelevaksi tuotteistamalla tieto- ja viestintätekniset palvelut palvelukokonaisuuksiksi. Lisäksi mm. käyttötukipalveluita ja varautumista poikkeustilanteisiin sekä viestintää parannettiin. Palvelun laatua seurataan sopimuksen mukaisesti kuukausittain usealla eri kriteerillä ja mittarilla sekä asiakkaan ja toimittajan yhteisillä palvelun seurantapalavereilla. Keskeisiä mittareita ovat palvelupyyntövolyymit, käyttötuen tavoitettavuus eli vastausaika, käyttäjätuen ratkaisukyky, palveluvasteet eli toimintakyvyn palauttamisen nopeus, palveluiden käytettävyys sekä tyytyväisyys palvelun laatuun. Laatupoikkeamiin on määritelty sanktiot, jotka laukeavat, mikäli toimittaja ei pääse sovittuun tasoon palvelussa.

Palvelun asiakastyytyväisyyttä mitataan palvelupyyntökohtaisilla kohtaamiskyselyllä sekä puolivuosittain käyttäjille ja päättäjille kohdistetuilla asiakastyytyväisyyskyselyillä. Aina palvelupyynnön ratkaisemisen jälkeen käyttäjä saa vastattavakseen kohtaamiskyselyn, jossa käyttäjä arvioi saamaansa palvelua asteikolla 1-10. Kohtaamiskyselyjen keskiarvo on toteutuneena mittaamisaikana kesälokakuussa 2011 vaihdellut välillä 8,57-8,79. Viimeksi on raportoitu lokakuun 2011 tyytyväisyys, joka oli 8,7. Tyytyväisyyskyselyn tulos ylittää asiakkaan asettaman tavoitteen.

Kilpailutettujen palveluiden kustannukset ovat toteutuneet kilpailutuksen ja suunnitellun mukaisesti. Huolimatta siitä, että palvelutasot ovat jonkin verran aiempaa paremmat, kokonaiskustannustaso on kilpailutetuilla palveluilla jonkin verran alhaisempi. Lisäksi Tampereen kaupunki sai liiketoimintakaupasta merkittävän kertakorvauksen, 16,7 milj. euroa, kaupungin kassaan.

Kysymys:

Aikooko Tampereen kaupunki hyväksyä tietojärjestelmiensä hallinnoinnin siirtämisen Afrikkaan?

Vastaus:

Fujitsu on puitesopimuksen mukaisesti ilmoittanut asiakkaalle suunnittelevansa palvelutuotantonsa laajentamisesta palvelinhallinnan osalta Etelä-Afrikkaan. Asiakas ei ole määritellyt toimittajan palvelun tuottamispaikkoja tai -tapoja, mutta toimittajalla on velvollisuus ilmoittaa palvelun tuottamispaikkansa. Palvelu tuotetaan puitesopimuksen mukaisesti suomen kielellä. Palvelimia tai tietoa ei siirretä Etelä-Afrikkaan, ainoastaan palvelinhallintatehtäviä. Toistaiseksi palvelinhallintaa Tampereen ja kehyskuntien palveluun ei vielä tehdä Etelä-Afrikasta. Menettelytapaan liittyvät yksityiskohdat käydään toimittajan ja asiakkaan asiantuntijoiden kanssa läpi etukäteen erityisesti tietoturvanäkökulmasta.

Fujitsu on ilmoittanut palveluntuotannon laajentamisen syiksi riskienhallinnan parantamisen (yksittäisten henkilöiden vastuilla olevia tehtävien jakaminen) ja mahdollisuuden käyttää TIO:lta siirtyneiden henkilöiden osaamista laajemman myös muissa asiakkuuksissa.

Kysymys:

Kannattaako asfalttiaseman myynnin valmistelua enää jatkaa nykyisessä tilanteessa?

Vastau:

Päällysteliiketoiminnan myynnin katsotaan edelleen olevan kaupungin kannalta järkevä vaihtoehto. Aseman tuotanto on ollut 40 000-50 000 tonnia vuodessa, kun tuotantokapasiteetti mahdollistaisi 70 000- 90 000 tonnin massatuotannon. Kapasiteetin vajaakäytöstä on aiheutunut asfalttimarkkinoilla toimivia pienempi pääomien kiertonopeus sekä suuret kiinteät kustannukset. Kaupungin omistuksessa asemaan sidotut pääomat ovat liian vähäisessä käytössä. Asemalla pitäisi tehdä 30-50% nykyistä enemmän massaa, jotta pääomat ja kiinteät kustannukset olisivat kilpailukykyisellä tasolla. Kaupungin volyymeillä tämä ei ole mahdollista. Valmisteilla oleva kilpailuneutraliteetti –säädäntö huomioiden nykyistä laajempi päällystetuotteiden myynti kaupungin ulkopuolisille markkinoille, nykyisessä toimivassa markkinatilanteessa ei ole sallittua.

Kysyjän ehdottama tapa velvoittaa yksityisiä urakoitsijoita ostamaan kilpailutettuihin kohteisiin asfalttimassa Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen asfalttiasemalta ei ole suositeltavaa mm. takuukysymysten näkökulmasta. Esitetyllä toimintatavalla voitaneen asfalttituotannon määrää lisätä arviolta 20 prosentilla. Tämä määrä ei kuitenkaan riitä tekemään asfalttituotannosta kilpailukykyistä markkinoilta saatavaan asfalttipäällysteeseen verrattuna. Näiden ns. sivu-urakoiden teettämiseen pitäisi olla erittäin painavat perusteet, koska urakoiden jakaminen lisää tilaajan kustannus- ja aikatauluriskejä.

Kysymys:

Onko Tampereen kaupunki ajanut Tietotekniikkakeskuksen ja asfalttiaseman yksityistämisessä kaupunkilaisten vai elinkeinoelämän asiaa?

Vastaus:

Kaupunkilaisten veronmaksajien etua.”